Hiukan tuuli

Morjes!
Täällä olikin tapaninpäivänä semmonen tuuli että huhhuh. Koko talo natisi ja ukko sano että huiput oli 21,5 m/s se on vissiin aika paljon. En mä muuten epäilis sitä että kova tuuli oli, mutta mun ja Wilman tarhaan tuli joulukuusi vähän niinkun pyytämättä. Mun makuun se on liian iso kuusi ja niin on kuulemma ukonkin makuun.
Tässä olis Teille pari kuvaa. Etsi viisi virhettä kuvista :)

 

Onni oli että me ei Wilman kanssa oltu tuolla.

No ei tässä taas kummempia, palataanhan astialle. Meillä on ukon kanssa vissiin hieman puuhommia tiedossa.

T:

Hiski The Hovawart

Joulu tulla jolkottaa

Ohhoh... onhan aikaa vierinyt. Pahoittelut tästä.
Paljon on tapahtunut, mutta vielä enemmän on vettä satanut. Mulle kasvaa pyrstö ja kidukset ihan just. onneks nyt on ollu pakkasta paripäivää, ettei ihan liejua oo joka paikassa. Mua se ei niinkään haittaa, mutta ukolle se aiheuttaa jotain ongelmaa enemmän.
Ukko teki melkosen yllätyksen mulle. Ne vei Wilman eläinlääkäriin ja sen jälkeen se ei oo haissu yhtään niin kivalle kun ennen. Ukko sano että se sterkattiin. Mä en tiedä tarkottiko se Merkattiin, koska mä aina merkkaan ja en oo kuullu sanaa sterkkaa ennen. Mutta jotain ne teki sille semmosta että se ei haise enää niin kiinnostavalle.
Mun lapsia oli tässä välissä käyny Lohjan pentunäyttelyssäkin. Rokka oli ollut VSP ja Milan kanssa molemmat saivat KP:n.
Nyt ne onkin jo niin isoja että menevät juniori luokkaan 15.1.2012 Lahden näyttelyyn.
Laku oli meillä kerran hoidossakin pari yötä ja hieno poika siitä on tullut. Viisas kuin isänsä, nätti kuin äitinsä ja vaatimaton :)
Joulu on kuulemma tulossa. Se tietää yleensä sitä että mä saan herkkuruokia enemmän. Ei haittaa yhtään, mulla onkin nykyään ihan pohjaton ruokahalu.
Wilma oli pari päivää ukon veljellä hoidossa, me käytiin Hannan, Katin, Ukon ja Pimun kanssa reissussa.
Ensin meiät laitettiin autoon ja sitten se auto ajettiin laivaan. Parin tunnin päästä mentiin takas maihin ja hajut oli ihan uudet. Oltiin kuulemma Eestissä. Sen jälkeen ajettiinkin muutama tunti välillä pysähtyen haistelemaan jotain ihan uusia hajuja, kunnes päästiin Liettuaan ja Wilnaan. Siellä oltiin pari yötä ja käytiin näyttelyissä. Ukko sano että meni hyvin. Sain kuulemma 2 x LT CAC, 2 x CACIB, 2 x Show winner ja 2 x BOB (Best of Breed). Eli ilmeisen hyvin meni.
Mutta ei tässä muuta, palataan taas astialle ja kaikille mä toivotan Hyvää Joulua ja räiskyvää uutta Vuotta.

T:
Hiski The Hovawart

Tarhasta käsin

Tere,
Kirjoitan täältä tarhasta käsin taas. Wilman juoksut on loppu ja ne meni kirjaimellisesti sivu suun. Ukko sano että nyt Wilma sterkataan, eikä se sitten enää juokse ollenkaan. Se on kyllä ihan hyvä ettei juokse, se kun juoksee kokoajan, sisällä, ulkona, tarhassa, ei oo ikinä yhtään paikallaan.
Mä olen ollu ukon kanssa parissa tottelevaisuuskokeessa, vaihtelevalla menestyksellä, mmutta ihan kivaa on ollut. Mitää mainittavia suoritteita ei olla tehty. Treenattu ollaan jonkun verran ja Hannan kanssa käyty AGI-kisoissakin. Sielläkin niin lähellä...niin lähellä. Siitä lajsta tuli paljon mukavampaa, kun Hanna rupes juoksemaan siellä radalla.
Mun jälkikasvuakin oli ollu Tuulosten pentunäyttelyssä. Rokka ja Aada. Tulokset Ukko on julkassu jossainpäin ja mä teen siitä uuden kyselyn Teille. Vettä on tullut tasasen tappaavaa tahtia ja meiän pihassa saa kohta vetää VEPE treenit. Ei kivaa. Noh onhan siinä hyvätkin puolensa, vaan joutuu niitä ettimään.
Kissat on ruvennu lyöttäytyy keittiöön ja mä joudun välillä aina vähän häätään niitä. Ne perskeleen kouluttamattomat katit hyppi pöydillä. Tekis niillekin hyvää pienet tottistreenit.

Noh ei tässä mitään ihmeempiä ole muuta... mun pentuja on muuten kuukauden päästä Lohjankin näyttelyssä. Mila ja Rokka. katotaan mitä ne sanoo niistä.
Nyt täytyy jatkaa pihavahdin hommia, joten...palataan astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Syksy saa...... minä en!

No ni, vettä tulee kokoajan kun aisaa, ilmeiseti se syksy sitten saapuu pikkuhiljaa.
Syksy siis saa....aikansa.
Mulla on ollu hiukan vaikeata elämää tässä pari viikkoa. Wilmalla alkoi juoksu ja ukko ei päästä mua lähellekään enää sitä. Voin sanoa että yritän kyllä ja kohta alkaa oleen myöhästä. Ukko vaan selittää mulle että TE ette tee mitään pikku hoffeja. Se kyllä piti mulle luennonkin siitä miksei. Wilman kulmaukset ja lonkat ovat niin epäterveet, että ei kuulemma voi missän nimessä tehdä pentuja. Periyttää niitä kuitenkin voimakkaasti. Wilma ainakin on saanut kuvien perusteella emänsä isältään näistä ongelmista osan.
Ei se auta.... Hiskin on siis tyydyttävä ukon päätökseen.
Ollaan treenattu jonkun verran ja kokeissa, sekä kisoissa käyty. Mitään mainittavaa menestystä ei ole tullut, mutta harrastetaan nyt ainakin ja pidetään kivaa.
24.9 tuuloisissa on muuten pentunäyttely. Unnan ja mun jälkeläisistä kaksi opn menossa sinne, Rokka ja Aada. Toivotaan että ne esiintyy siellä edukseen ja ennen kaikkea rodun eduksi. Rodun etu on viimekädessä minunkin etu.
Ukolla on taas suunnitelmiakin ja se on yrittänyt löytää jotain kursseja, en tiiä mitä se tarkkaanottaen suunnitelee, mutta taas jotain. Se virnuilee ja miettii, se yleensä tarkottaa että sillä on "pirut" mielessä. Vaan aikahan tuon sitten näyttää, mitä se keksii.
Ukon ja hänen ystäviensä perustama SuHaKo (Suomen HarrasteKoirat ry) on anomassa kennelpiirin ja liiton jäsenyyttä, en tiiä meinaako ne alkaa laajentumaan vaiko mitä, enkä edes ihan tarkkaan sitä mitä se tarkottaa. Ainakin sitä että edustusnimi kokeissa ja kisoissta saattaa muuttua.

Palataanhan taas astialle, kun keretään.

T:
Hiski The Hovawart

Lomat lusittu

Näin ukko sano mulle eilen. Se tarkottaa siis että se palas taas työelämään ja ehkä mäkin pääsen kirjottelee enemmän.
Kesä meni tosi äkkiä. Käytiin näyttelyissä, Terviksellä, treeneissä, jne...jne. Kiirettä on pitänny. Uimassakin on tullu käytyä vaikka kuinka ja paljon.
Hannan kanssa oltiin lauantaina agility kisoissa, ei ihan putkeen kuulemma menny. Mun mielestä oli kivaa ja sehän riittää.
Eilen treenattiinkin tän vuoden ekat PK-esteet. Ukko heitti kapulaa semmosen pirun korkeen A-esteen yli ja metrisen hyppyesteen. Mun piti sitten aina hakee se ja tulla samaa reittiä takas. Tehtiin me ihan tasamaanoutoakin ja ilmeisen hyvin kun ukko oli niin tyytyväinen. Me ollaan käyty usein nyt treenamassa semmosella pellolla SuHaKon riveissä ja siellä on pari Unnan ja mun poikaakin treenamassa aina. Hienoa nähä että nekin kehittyy päivä päivältä. Unna on kanssa siellä ja muita koiria, siellä on kivaa.
Ukko kyttää mulle kuulemma jotain koepaikkaa, en tiiä ihan tarkkaan mistä kokeesta on kyse, mutta selvinnee tuo sitten.
Sitten se kerto mulle että ruotsista oli tarjottu mulle tyttöystävää, se niinkun muuttais meille. Ukko sano että katotaan ja neuvotellaan. Täytyy vaan toivoo että se ei ois ihan samanmoinen kun Wilma. Wilmassa on paljon hyvää ja sen kanssa on kiva leikkiä, mutta ei siitä tosiaan tullu mulle tyttöystävää.

Terviksellä oli muuten 3 mun pentua näyttelyssä ja suurinosahan teistä olikin vastannu näin.
Aada sai KP:n ja muut sai muuten vaan hyvän arvostelun. Mä sain ERIN ja olin sertin arvoinen siellä.

Laitan uuden kyselyn mahdollisimman pian.

Noh palataan taas astialle ja katellaan mitä tuleman pitää......

T:
Hiski The Hovawart

Kaikenmoista

Morjes. Meillä on ollu tolkuton kiire. ollaan treenattu SuHaKossa peltojälkee, tottista ja vaikka mitä. Niiden kanssa on kyllä kiva treenaa, kun ovat niin samanhenkistä porukkaa.
Ukko ja Hanna käytti Wilmaa kuvauksissa ja ei siitä sitten tullutkaan mulle tyttöystävää, sen lonkat on kuulemma huonot siihen hommaan. Noh, hyvä että sai henkensä pitää, on se kuitenkin aina Wilmuri.
Eilen oltiin ukon ja kakaroiden kanssa uimassa... tai siis mä uin joessa ja nää heitteli keppejä. oli ihan kiva uida rauhassa välillä.
mun pentujakin kävi taas yks päivä ja ne selvitti pentukurssin. ukko on treenannut niiden kanssa maanantaisin. Mun fanclubissa fb:ssä on menossa kilpailukin... kannattaa käydä kattoo ja osallistua.
Mä muuten siivoon nyt tosta laidasta noi blogit joita ei päivitetä. Vaikka mäkään en usein kirjota, niin kyllä mä sentään kerran kuussa päivittelen tätä vähintään.

Nyt taas ei kerkee enempää kirjottelee, joten palataan astialle näillä eväillä.

T:
Hiski The Hovawart

Kesä jatkuu

Morjes taas.
Kesä jatkuu muuten melkosen kuumana edelleen ja voin sanoa että tällä turkilla ei tuo +30 ole enää kivaa.
Noh, pääsenhän mä sentään uimaan, joka kyllä viilentää mukavasti. Me ollaan Wilman kanssa käyty uimassa, ja kyllä se on semmonen säätäjä siinäkin lajissa että huhhuh. Välillä se yrittää käyttää muakin uimapatjanaan, kun luulee vissiin raukka että hukkuu. Sitkeesti se kyllä yrittää ja osaa joskus jo ihan palan matkaa mennäkin. Tossa on kuva siitä kun se "kroolaa".

Ei tuota uimiseks voi sanoa, siinä vesi roiskuu kun meiän Wilma pistelee menemään.
Ukko oli käyny porukoitten kanssa kattoo mun tytärtä Aadaakin Lammilla. Veivät sille tuliaisiks samanlaisen pallon kun mulla on. Se oli kuulemma kasvanut komeesti ja on hirveen nätti tyttö. tottakai se on... onhan se mun ja Unnan jälkeläinen. Tässä Aada (Dagdahoff Awen Sechste) poseeraa pallon kanssa.

On se nätti... ei siitä mihkään pääse.
Eilen ukko rakenti mun ja Wilman kämppää kuntoon, se laitto siihen taloon katon. Se on muuten valmis, mutta pitää kuulemma maalaa ja laittaa pari otsalautaa ja ikkuna kiinni mun koppiin. Sitten se on kokonaan valmis. Me ollaan kyllä asuttu jo Wilman kanssa siellä viikon verran.
Ukko otti mustakin kuvia viikonloppuna ja kaikesta muustakin, mutta tässä tää mun uusin poseeraus.

No joo.... eihän tässä muuta, palaillaan taas pikkuhiljaa astialle.

t:
Hiski The Hovawart

Aika rientää

Morjes taas.
Hiukan on ollu kiireistä aikaa tää kesä, mutta jotain sentään on keretty tekeenkin.
ukko veti tossa muutamalle tutulleen viestitreeni päivän ja opetti ihmisiä viestin saloihin. Samalla käytiin myös esineruutua läpi. Kivaa oli ollu ja saatiin muutama uusi hoffi tuttu taas. Mä en päässy treeneihin kun ukon akilles jänne pamahti Suomen Harrastekoirat ry:n treeneissä joku aika sitten. onneks se ei menny poikki, vaan revähti tms. Keppien kanssa se käveli 1½ viikkoa. Eihän sitä silti saannu kukaan paikallaan pysyyn, veti treenit kaikille silti aina keppien kanssa. Niin pennuille kun SuHaKossakin.
Eilen oli muuttotarkastus mun ja Wilman uudessa tarhassa. Ukko rakenti sinne meille koirille oman pikku "talon". Siinä on mulle ja Wilmalle molemmille omat puolet ja liukuovi koppien välissä. Eli mä saan olla tarvittaessa ihan yksinkin ja erillään Wilmasta. Talosta puuttuu vielä pelti katosta ja eristeistä osa ja se maalataan. Siihen tuli kauttaaltaan kuulemma styroxi kiertämään. Talvella sitten tarkenee paremmin siellä.
Ihan oli siisti uusi tarha ja talo. Ukko vielä siivoo sieltä ylimääräset laudat jne ja sitten me varmaan Wilman kanssa muutetaan sinne.

Ei tässä ihmeempiä nyt taas, katotaan jossainvaiheessa lisää. Josko vaikka pääsisi uimaan tänään tai huomenna, niin ei haittaisi yhtään.

Palataan taas astialle....
toivottaapi: Hiski The Hovawart

Kysely ja uusi sellainen

Jaahas... yksi teistä ei ole sitten lukenut kauheen tarkkaan tätä blogia, kun väitti kyselyssä että Atum Siebte ei kuulu joukkoon... se on väärä vastaus. Atum Siebte on harmaa uros ja tunnetaan nimellä Laku.
Atum jumalasta tietona Teille:
Atum oli yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista luojajumalista. Atumin kultti keskittyi Heliopoliksen temppeliin, mutta häntä palvottiin myös muuallakin maassa. Atum yhdistettiin usein Ra-jumalaan, jolloin hänen katsottiin edustavan laskevaa aurinkoa. Myöhemmin Atum yhdistettiin myös Ptahiin ja Osirikseen.
Atum kuvattiin useimmiten miehenä, jolla oli päässään Ylä- ja Ala-Egyptin yhdistetty kruunu ja käsissään was-sauva ja ankh-amuletti. Hänet sotketaan usein faaraota esittäviin kuviin lähes identtisen kuvaamistavan vuoksi. Atum oli ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen täysin ihmisenä kuvattu jumala.
Atumin katsottiin olevan Heliopoliksen enneadin ensimmäinen jumala, jonka lapsia kaikki muut jumalat olivat. Hänen uskottiin nousseen alkumerestä, jota edusti Nun, ja luoneen Shun ja Tefnutin sylkemällä. Atumin katsottiin edustavan molempia sukupuolia yhtä aikaa eli hän oli intersukupuolinen. Myöhempinä aikoina hänen katsottiin pariutuneen varjonsa kanssa.
Atumin uskottiin olevan faaraon isä, jonka luokse faarao palasi kuolemansa jälkeen. Atum myös suojeli vainajia manalassa vaanivilta demoneilta.

Muut olikin tieneet että Aladin Vierte ei kuulu joukkoon.... se pikkunen joka menehtyi, oli Artemis Vierte... ikuinen neitsyt Artemis... Artemiksesta eritoten mainitaan: Vaikka Artemis ei lainkaan välittänyt miehistä vaan oli päättänyt pysyä neitsyenä, kreikkalaiset palvoivat häntä synnytyksen jumalattarena ja pikkulasten suojelijana. Näin tapahtui kenties siksi, että Leto synnytti Artemiin kivuttomasti.
Ja toivottavasti meiän pikku Artemis suojelee pikkulapsia jossain, onhan se yksi Hovawartin tärkeistä tehtävistä. Ja pikkunen lapsi se Artemiskin oli. Hiukan tulee aina haikee olo kun muistelee sitä.

Nyt ei muuta, laitan uuden kyselyn.
Palaillaanhan kaikki astioillemme.

t:
Hiski The Hovawart (pikku Artemiksen ylpeä Isä)

Pennut kylässä

No ni.... arvatkaa pelästyinkö sunnuntaina kun viisi mun lasta tuli kylään, ja Unnakin tuli. Kaikki muut kävi paitsi Nemo, se asuu nii pitkällä, että ymmärrän kyllä etteivät päässeet. Pelästyin jo että muuttaako ne meille... Se ei vaan kävis. Mutta ei sentään ukko oli järkännyt pentutapaamisen ja ne tuli kaikki tänne kattoon toisiaan, opiskelemaan ja näyttää niitä ukolle. On ne kyllä hienoja kekaroita kaikesta huolimatta. Ne teki niille sellasen viettikartotuksenkin ja verrattain saalisviettisiä olivat, vaan eipä tuo mulle hirvittävä yllätys ollu, oonhan mäkin ja Unnakin sellasia.
Jäljestivätkin mettässä ja olivat oikeen pari ilmasun tykää oluu kepillä.... aika hyvin 14 viikkosilta. Osa niistä on käynny tässä meillä aiemminkin, ihan koulutuksissa, niille kun ukko järjestää koulutusta ilmasiks, kuuluu kuulemma pentupakettiin. Noh hyvähän se onkin että tulee yhteiskuntakelposia kekaroita.

Kaikki kasvavat aika tasaseen. Mila on pieni ja siro tyttö, muuta melkeen saman kokosia. Mila on kyllä rakenteeltaankin kevyempi, joten se selittää pienen painonkin.

Tuossa kuvassa nuo riiviöt on, vasemmalta oikeelle: Tiitu, Mila, Rokka, Aada ja Laku. Hienoja kerupeja ja kovia painiin. Nemo ei tosiaan päässy matkan takia, mutta tässä siitä pentu riiviöstä kuva. Kuvan nappasi omistaja perheineen ja saman näkönen se on kun muutkin :)

Me ollaan ukon kanssa tosi tyytyväisä näistä pentujen omistajista. Ne kertoo ja huolehtii pennuista tosi hyvin ja pitävät meitä ajantasalla.

Ei mulla muuta.... hellettä pietään......

Palataan taas astialle....
T:

Hiski The Hovawart

hassua

Elämä on hassua,
kun on neljä tassua.

Yöt pimeät rauhassa nukun,
Päivät pitkät valveilla kukun.

Taloa vahdin päivät ja yöt,
siinä on mun tärkeimmät työt.

Viikot täyttää treenit ja lepo,
on vapaahetkinä rankana repo.

Me treenataan metsässä usein jälkeä,
siinä on laji, jossa on järkeä.

Viikottain myös agilityä teen,
korvat höröllä esteitä meen.

Toko kaiken väliajan täyttää,
Sitä kun kaikissa lajeissa voi käyttää.

Olen mä hakuakin kokeillu kerran,
löysin metsän piilosta herran.

Näyttelyitä on kiva kiertää,
vaikka arvostelu joskus saattaa hiertää.

On vaihtelevaa elo tää,
Ei kokematta multa mitään jää.

Ruokaakin saan aamuin ja illoin,
on elo parasta koiralle silloin.

Lattialle käperryn illoin,
ja muistan lauseen tärkeän silloin.

Se pentuna mulle kuiskattiin,
Kun ensi kertaa autolla ajettiin.

Se lause meni jotenkin näin,
ja sitä ajattelemaan silloin jäin.

"Elämä on todella hassua,
jos on neljä Hoffi-tassua."

© Hiski The Hovawart

Tapahtuu ja tapahtuu....

Jaahas, se on taas lumien sulaminen tehny sen, että meillä tapahtuu kokoajan jotain, vaan eipä tuo haittaa. Viimeviikolla alettiin taas kouluttaa ja Unnan ja mun pentujen koulutukset alkaa tänään.
Perjantaina oltiin Hannan kanssa epävirallisissa agilitykisoissa tossa Saukkolassa ja kivaahan meillä oli. Hannan blogissa on tarkemmat selvitykset miten se meni.
Lauantaina me lähettiinkin taas pitkästä aikaa näyttelyyn. Mentiin helsinkiin Hanna, Kati, Wilma, mä ja ukko. Ihan ok arvostelu kuulemma tuli, erinomainen kuulemma olin ja avointen uros 2. Ukko oli ihan tyytyväinen. Wilmakin oli saanut hyvän arvostelun laatumaininnalla EH. Se on vielä niin kakara, että kyllä se siitä paranee vielä.
Sunnuntaina ukko ja Hanna kävikin Someron näyttelyssä ilman meitä, ukko oli luvannu esittää yhen kaverin koiran, oli sitten esittäny 2. Eikä ne ollu edes Hoffeja mitä esitti.

Ukko on keksinny että joka aamu otetaan lyhyt jälki ja ilmasuharjottelu aamu-ulkoilun yhteydessä. Se piilottaa muutaman kepin ja mun pitää ettiä ne. Ihan kivaahan se on joka aamu tommonen pikku harjote tehä, ei siinä mitään. Ja saahan siitä aina palkkaakin. Mun ja Wilman uudet tarhatkin alkaa oleen jo aika hyvässä jamassa. Se on ihan hyvä, tuon pikku neidin on jo aika alkaa itsenäistyyn ja kehitää hermorakennettaan. Sääli että se ei muuttanu meille aiemmin, sen olis ollut hyvä ollu olla meillä sen pentuajankin.

Kesähän on meillä taas enemmän sitä kameran kanssa heilumista. Tai siis ukko heiluu ja mun pitää olla paikallaan. Tossa alla vielä uusi kuva, minkä ukko nappas.

Ja muutama päivä olis vielä aikaa vastaa kysymykseenkin, joten koittakaahan piristyä hieman.
Ei tässä taas pirumpia... palataan astialle....

T:
Hiski The Hovawart

Tere taas

Morjesta taas pitkästä aikaa. Meillä sattuu ja tapahtuu niin hirveesti, että ei kerkee enää kirjotteleenkaan paljoo.
Hanna ja Ukko jätti mut Wilman ja kissojen kanssa ykspäivä. Mä vähän ihmettelin mihin ne lähtee niin kiireellä ja Kati vielä kuskina?!?! No selvishän se mulle illalla. Kati hoiti meitä sitten muutaman päivän, kun nää oli karannu Saksaan kahestaan. Menivät katsomaan maata, mistä me uljaat Hovawartit ollaan lähtösin. Olisin sinne ehkä minäkin halunnu lähtee, mutta kun ei edes kysytty. Noh onneks Kati kävi hakemassa ne kotiinkin sitten parin päivän päästä ja me tultiin ihan hyvin juttuun tänaikaa. Kiitos vaan Kati.

Treenattu ollaan Hannan kanssa agilityä ja ukon kanssa hiukan tottisteltu. Wilma ja ukko on kanssa hiukan tottistellu, ei nyt mitään suurta, mutta vähän.

Yks päivä Unnan ja mun kekarakin kävi meillä, se Rokka. Ihan on tullu meihin molempiin, komea ja hieno kaveri. Sillä on ainakin yhtä isot tassut kun mulla oli ton ikäsenä ja vähän kauhian isot korvat. Kyllä ne siitä tasaantuu. Ukko puhu että niitä pentuja rupee varmaan käymään meillä enempikin, alkaa kuulemma niiden koulutukset ens viikolla. Tänään meillä on kuulemma pari pentua ja muutama aikuinen tulossa käymään. Me aikuiset tehään enempi jälkee ja pennut saa opetella tottista ja ensituntuman jälkeen. osa on jo tehny itekseen niitä. Toivottavasti ne pentujen omistajat muistaa, pennun pitää antaa nukkuakin, mäkin nukun monta ... monta tuntia päivässä. Jaksaa sitten paremmin tehä kun saa nukkuakin.

Tässä on muuten kuva Unnan ja mun Tiitu tytöstä... kaunis tyttö ja iso.

Tiitu tykkää juosta mettässä vapaana ja jälestää kuulemma kokoajan jotain. Nenä käy ja tuhina on kova. Saas nähä tuleeko siitä jälkikoira isona.






Meillä on alkannu ukko ja Hanna rakentaa uusia koiratarhojakin. Siihen tulee kahdelle koiralle tilat ja sitten kuulemma tää vanha tarha jaetaan vielä kahteen niin on sitten neljälle tilat omina tarhoina. Ne on kyllä niin isoja että sinne voi laittaa useemmankin koiran joka tarhaan. Meinaakohan tuo ukko ottaa lisää hoffeja taloon????
No täähän vois meille muuttaa het.... tää on se Unna. Vaikka ei taida Maija luopua siitä :)

No joo, voihan se olla että jos niitä pentuja tulee joskus vaikka lisää, niin eihän sitä tiiä vaikka sieltä jäis osa tännekin suoraan. Ukosta kun ei koskaan tiiä, se suunittelee kokoajan jotain, mutta ei kerro kelleen mitään, vaan tekee yhtäkkiä vaan asian todeksi. Monesta tuntuu että ei harkitse tai mieti, mutta ei se paikkaansa pidä, se miettii kokoajan.
Tuossa on muuten siitä Rokastakin kuva... komeehan tuo on. Pojasta polvi paranee.

No mutta ei tässä kummempia, mä yritän hiukan petrata tota kirjottamista, mutta .. kun mitään ei lupaa, niin mitään ei petä.

Palataanhan taas astialle......

T:
Hiski The Hovawart

Tulihan se kevät

Jes... tulihan se kevätkin sieltä lopullisesti ja lumet lähti.
Täähän tarkotti sitten meillä heti sitä, että mentiin mettään tekeen jälkee. Eli kysymys koska me päästään Wilman kanssa jälelle, niin oikee vastaus oli huhtikuussa, ei toukokuussa.

Wilma ajo hienon jälen vaikka oli ekaa kertaa hommaa tekemässä. Heti vaan janalähtö ja sehän ampu jälelle kun vanha tekijä. Kerkes ajaa jonkin matkaa, kun jälelle tuli 2 irtokoiraa. Wilma kerto niille että menkääähän pois ja episodin päätteeks ajo vielä jälen loppuun nätisti, vaikka ne vieraat koirat oli siellä jäljellä hyppineet ja muuta. aika taitava tyttö.

Mullakin ajettiin jälki. Hanna tallo sen, ja ukon pyynnöstä ei merkkejä käytetty yhtään eikä palkkaakaan. Otin semmosen 20 metriä janalähtöä ja sitten Hannan jälkee pitkin. Hanna oli yrittänyt vähän eksyttää mua siihen risukkoon ja hyppimällä ojan yli, mutta eipä onnistunu 4/4 keppiä tuotiin ukon kanssa näytille. Ukko oli meiän kaikkien suorituksiin tosi tyytyväinen ja minä myös. On se kivaa että pääsee taas ihan mettään treenaamaan.

Hannan kanssa oltiin agilitykisoissakin, ei mitään kultaa tai kunniaa tullu, ihan ok vedettiin. menin kuulemma väärästä välistä kepeistä sisään, mutta mulle ne näyttää kaikki samoille.
Mun ja Unnan lapsetkin lähti sitten maailmalle. Ukko haki sunnuntaina 2 viimestä meille Karkkilasta ja ne tultiin siitä hakemaan sitten. Kaikki on ilmonneet että ovat päässeet hyvin uuden kodin kanssa sinuiks ja että ruoka maittaa todella hyvin.
Se mikä sunnuntaina meillä pisimpään oli, niin sekin söi ruokansa oikein hajareisin ahmimalla kupin... Se on hyvä että ruoka maittaa, kasvavat sitten :)

Me ollaan jonkin verran leikitty tommosten purutyynyjen kanssa, mä tykkään niin tommosista riehumisleikeistä. Tossa on vielä youtubessa oleva video siitä.

 

 No niin ... mä suljen ton äänestyksen ja rupeen miettiin uutta teille...

Ei tässä pöllömpiä...vaan palataanhan astialle.

t:

Hiski The Hovawart

Aika lentää... ja kohta lapsetkin

Morjes taas. Meillä on ollu hiukan kiireitä, kun noi Unnan ja mun pennut on vieneet meiänkin aikaa. Noh enemmänhän ne vie Maijan ja Samin, mutta ukolla on ollu aikamoinen työ paperi ja muissa hommissa.
Mä kuulin että kaikilla alkaa olemaan uusi paikka valmiina ja että ens viikosta alkaen ne alkaa "lentämään pesästä". Niin se meni se pentuaika ja Unskin sekä mun pennut lähtee omille teilleen.
Toivon mukaan niitä nähdään ainakin terviksellä kaikki ja muuallakin. Sekä ennenkaikkea, että ne pärjää uusissa kodeissaan ja että niistä välitetään oikeasti.
Ukko on hiukan kaihoissaan ollu, kun sen ensimmäiset nää kuitenkin on. Ja äkkiä niissä näkyi huomattavia eroja luonteellisesti.

Anubis Erste, musta uros. Vaikuttaa olevan leikkisä, helposti haastava ja vähän "päsmäri" tyyppiä. uskoo kuitenkin sitten kun naksahtaa muilla kunnolla kiinni.

Alban Arthan Zweite, musta narttu. Jokapaikassa eikä missään. Virtaa riittää ja painii mielellään muiden kanssa. juoksee kohti korvat luimussa taaksepäin ja haluaa leikkiä. Nukahtaa kuitenkin helposti syliin. Utelias ja rohkea.

Arianrhod Dritte, harmaa narttu. Koko joukon ehkä toiseksi rauhallisin ja se ei ole paljoa tässä porukassa. Kova tyttö syömään ja välillä omantienkulkija, välillä seuraan hakeutuva. Iso tyttö ja rakenteellisesti kuulemma huippuluokkaa.

Aengus Fünfte, merkkivärinen uros. Taistelee, haastaa, mutta jättää välillä kaikki ja menee sivumpaan nukkumaan ja tarkkailemaan. Syönyt alusta asti todella intensiivisesti. Hyvähermoinen kaveri. Utelias, mutta harkitseva.

Awen Sechste, merkkivärinen narttu. Pienestä koostaan huolimatta joukkion päsmäri. Haastaa kaikki painiin, hiukan dominoiva yksilö. Pistää pinoon tarvittaessa isommat veljensäkin.

Atum Siebte, harmaa uros. Erittäin mielenkiintoinen luonne. Harvemmin haastaa ja häntä haastettaessa kääntyy ja poistuu paikalta mielummin pari kertaa. Mutta mikäli haastaja ei lopeta ajoissa, niin "hermon palaessa" pistää vaikka kaikki nippuun kerralla ja kun tilanne on ohi lähtee taas itse mielummin pois, jopa hieman häpeissään käytöksestään. Ei ensimmäisenä tulossa syliin, mutta pienen tutkailun jälkeen pikku diesel lähtee käyntiin.

Koko pesue:
Repimisleikkejä, painia, haukuntaa, jne...jne.... riittää tasaisesti koko porukalta.

Ollaan kiitetty ukon kanssa, mutta halutaan vielä kerran ja koko sydämestä kiittää Maijaa ja Samia.

Kiitos että olitte tässä projektissa mukana. Kiitokset Unnan "leasingista" Maija. Kiitokset Sami ja Maija kaikesta.... tuhannesti. Kiitokset että olette ottaneet vastaan niin pennunkatsojia kuin meitäkin, kestittänyt ja kahvittanut meitä. Olette antaneet omaa-aikaanne äärettömän paljon ja haluamme todellakin kiittää tästä Maijaa ja Samia perheineen. oli suunnaton ilo tehdä tämä yhteistyössä kanssanne. Näin ukko mun käski kirjottaa ja minähän kirjotan... sekä kiitän ja kumarran minäkin vaikka en kahvia olekkaan juonut.

Tässä kokonaiskuva meiän saavutuksesta.

Sitten muuta asiaa.
kevät tuntuu tulevan kohinalla ja kohta pääsenee jo metsään jälkiä ajamaan. Ukko on luvannu vetää SuHaKolle treenejä ja sitten noille pienille vielä erikoistreeniä. Se on hyvä, toivottavasti edes osa osallistuu.
Ollaan jonkun verran Hannan kanssa treenattu agilityä ja kisoissakin ollaan käyty, ei mitään suurempia saavutuksia olla nyt tehty, kunhan tehään.

Ei tässä muuta... mä meen taas painiin Wilman kanssa, siitä likasta on tullut jo niin iso että joutuu oikeen yrittään välillä. Me painitaan ja leikitään useita tunteja päivässä, me vähän niinkun ootellaan että päästäs rantakuntoon. osaakohan Wilma muuten uida????

Mutta palataan astialle taas....

T:


Hiski The Hovawart

Aika rientää ja karavaani kulkee

Morjesta taasen!
Mä kävin kattoo niitä Unnan ja mun pentuja. On ne melkosia vesseleitä.
Ukko sano että ne huutaa heti kun menee aitauksen vierelle ja tulevat haukkumaan. No, mun oli pakko kokeilla tää. Menin aitauksen vierelle ja koko kakaralauma hiljeni siihen paikkaan . Istuivat totisena rivissä kun haistelin niitä häntä heiluen. Tais vesseleitä hiukan jännittää nähä mut.

Kovin ne on kasvannu kuulemma, osa on jo 2,5 kg. Aika juntturoita ovat ja ruoka maistuu hyvin. Mä kerroin niille pari elämänohjetta ja menin sitten autoon oottaa ukkoa, ehkä mä meen vielä kattoon niitä myöhemminkin.

Tässä kuva Aada tytöstä, joka siis virallisesti tunnetaan nimellä Dagdahoff Awen Sechste.

Nätti tyttö.
Ja muutakin asiaa:
Ukko sano että SuHaKossa aletaan kuumeisesti jo ootteleen metsätreenejä ja porukkaa on aika reilusti tulossa metsään ja treeneihin. Mäkin oottelen niitä treenejä jo kovin, vaikka sää näyttää siltä että ei tartte vähäänaikaan vielä jälestää.
Eilen käytiin Ukon kanssa ihan kahestaan tuolla alapelloilla kattelee mikä on tilanne lumen kanssa ja onhan sitä vielä ihan liikaa.  Mutta laatuaika oli enemmän kun tervetullutta. Vain minä - Ukko ja vapaus. Ei ääniä.... vain rauhallisuutta ja ME.

Ukolla oli kamerakin mukana ja laitan tohon kuvat siitä hetkestä.

Tuuli oli kova, mutta.... mikään ei haitannut sitä rauhallista ja mukavaa hetkeä. Me ollaan Ukon kanssa ystäviä ja hyviä sellaisia. Nykyään saa olla tyytyväinen hyvistä ystävistä, niitä ei jokapaikassa ole.

Palataan astialle taas.....

T:
Hiski The Hovawart

Kuulumisia välillä !

Morjesta,
On ollu niin kauhea kiire kokoajan, että en juurikaan ole kerennyt kirjottelee. ollaan Hannan kanssa käyty agility kisosissa ja agi treeneissä. Wilmakin oli mukana hallilla yks päivä. Noh kohta ne loppuu ehkä ne hommat meiltä ainakin jonkin verran, alkaa toi kesäkausi ja mettä treenit ukon kanssa. Sillä on jo selkee suunnitelma Wilmallekin ja mulle yritetään hioa kuulemma varmuutta vielä. En tiiä mitä varmuutta, mutta selvinnee sitten.
Pennut on kasvannu ihan hirveesti! Niistä tulee kuulemma melkosia päsmäreitä.
 Syövät ja haukkuvat ja painivat ihan mielettömästi.

Toi on Arianrhod Dritte eli Tiitu... aika kaunis tyttö.

Mutta palataan taas astialle... ja koska kaikki on vastannu kysymykseen oikein... niin vaihetaanpa sekin.


T:
Hiski The Hovawart

SuHaKo

No niin täällä mäessä sitä tapahtuu.
Toi kysymys mikä tossa vieressä on, niin ukko kerto mulle tänään sen. On kuulemma tullu virallinen päätös asiasta, niin sen voi kertoa.
SuHaKo on lyhennys Suomen HarrasteKoirat ry:stä. Ukko toimii siinä puheenjohtajana.

Muista jäsenistä ukko sano että ei puhuta, kertokoon ne jotka siihen kuuluu itse, jos niin haluuvat.

Tänään ukko sano menevänsä illalla kattoon mun ja Unnan pentujakin, niillä kuulemma rupes silmät jo aukeemaan. Katotaan josko se ottais vaikka videota niistä :)

Mutta vaihdan ton kysymyksen tohon viereen ja palataan taas astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Mun ja Unnan jälkikasvu kasvaa ja voi hyvin

Moro taas,
Me käytiin ukon kanssa läpi tää Artemis Vierte keskustelu ja tultiin siihen tulokseen että ehkä parempi oli näin. Ikävä ja suru meillä on, mutta luonto otti Artemiksen pois syystä, niin ukko mulle sano ja oon aina uskonnu sitä, niin uskon nytkin.
Se siitä muistamme Artemiksen aina ja kunnia hänelle, mutta nyt ei saa jäädä suremaan ja unohtaa näitä kuutta viikaria mitkä voi hyvin.
Ne oli punnittu tänään ja ne kasvaa niin kovaa vauhtia, että saavat mut kiinni kohta.
Ei nyt sentään vielä, mutta tota vauhtia kyllä ottavat kiinni mut. Toisaalta, pojastahan se polvi paranee.
Tossa olis niiden uusimmat painot ja kaverithan tosiaan synty 26.2, eli eivät montaa päivää vielä ole vanhoja.
Anubis Erste. eilen 550g tänään 588g
Alban Arthan Zweite. eilen 486g tänään 528g
Arianrhod Dritte. eilen 546g tänään 576g
Aengus Fünfte. eilen 565g tänään 601g
Awen Sechste. eilen 502g tänään 540g
Atum Siebte. eilen 496g tänään 529g

Mä haluun osaltani muuten kiittää Samia ja Maijaa porukoineen, teette mielettömän arvokasta työtä. Toivotaan että Unnan ja mun poika Aengus Fünfte sitten maksaa kaiken vaivan näön takaisin moninkertaisesti. KIITOS SUURI TEILLE!!

Ei tässä muuta.....
Palataan taas astialle ;)


T:
Hiski The Hovawart

Huonoja uutisia

Mä kuulin just huonoja uutisia.
Mun pennuista Artemis Vierte oli väsynyt taistelemaan elämänsä puolesta ja nukkui tänään pois.

Se oli tuo pienin niistä... tuo jolla on kuvassa korvat nätisti vaakatasoon.

En oikeen tiedä mitä sanoisin, joten en sano mitään.
Tän sulattamisessa nyt menee jonkun aikaa.

t:

Hiski The Hovawart

Musta tuli isä

No niin... nyt ne mun pennut on syntynyt. Ukko lähti eilen aamulla Karkkilaan ja tuli illalla takasin. Sen kädet haisi tosi oudolle ja ihmettelinkin että miks se haisee pennulle? Sitten se kerto mulle että 7 pentua on nyt tullut. 3 urosta ja 4 narttua. Mä oon isä!!! ja ylpeä sellanen.
Nimetkin on jo annettu ja tässä kuvat niistä. Pari on vielä omaa kotia vailla, mutta muuten alkaa mun ensimmäiset jo olemaan varattuja.

On ne vaan niin komeita.... ja ne on puoliks mua... puolet niissä on Unnaa.

Mutta palataan astialle taas.

T:
Hiski The Hovawart

Uutisia ;)

Morjesta,
Oltiin sitten eilen tosiaan siellä Turun näyttelyssä.
Hanna meni Wilman kanssa ensin kehään, ja ihan hyvin tuo näytti enskertalaisilta menevän tuloksena EH. Tuomari oli samaa mieltä, mistä ukon kanssa ollaan kateltu että Wilman pitää vielä kehittyä. Mutta positiivisinta oli että wilma käyttäyty niin hyvin, kuitenkin ollut meilläkin vasta muutaman kuukauden ja tuli "aikuisena" meillekin.Hanna on sitä vienyt aina mun kanssa agitreeneihin, niin on tottunut tommoseen menoon. Hannakin pärjäs ukonkin mielestä ihan hyvin kehässä, vaikka ensin näytti että se pyörtyy ennen kehää. Niin kovin sitä jännitti, ukko on hiukan vaativa tietyissä asioissa. Noh ukko sano että kyllä Hanna saa sitä esittää toistekin, lapussa kuitenkin luki että "well presented".
Käytiin me ukonkin kanssa kehässä ja sillee meni ihan nappiin ukon mielestä. ERI, avo2, pu3 ja SA, oli kuulemma hyvä saavutus noinkin isossa joukossa. Mä en niistä mitään ymmärrä, mutta hyvin ilmeisesti meni.
Ukko oli tosi onnellinen kun meiän "kummi poika" Hofmarien Goofing Around voitti kaikki urokset saaden SERTin, CACIBin ja ollen VSP. Se oli kuulemma tosi hienoa.

Sitten ne toiset uutiset, ukko, Hanna ja Tuke lähti päivällä jonnekin.. ja kun ne tuli takas ukko tuli hymyillen mun luo ja anto mun haistaa käsiään.... MITÄ ihmettä se haisi ihan sille tyttöhoffille mikä oli meillä jouluna parina päivänä, se jonka kanssa synkkas kivasti. Aattelin jo että tuliko se taas meille, mutta ei se tullu. Ukko vaan katteli mua hymyillen ja sano "kuules jätkä" ... sulle ja Unnalle tulee poikasia! Olin että "HÄ... ei se oo sanonu mua jätkäks..." kunnes mietin sen sanoja uudelleen ja tajusin HÄ... tuleeko niitä? Vähän muakin nauratti ja olin polleena... musta tulee isä.... Pikku Unnia ja Hiskejä siis tulossa. Niistä tulee ukon ensimmäiset Dagdahoff kennelin pennut.
Mä en tiiä pitäskö mun soittaa Unnalle ja jutella sen kanssa vielä.... Ukko sano että se olis kohteliasta.

Mut ei tässä kummempia, vaikka tossakin on jo aikapaljon jo, ainakin mulle....
Palataan astialle.

t:
Hiski "The DAD" Hovawart

Jännitystä ilmassa

Morjesta taas,
Huomenna oltas matkaamassa Turkuun näyttelyyn. ukkoo jännittää Wilman ensiesiintyminen kovin.
Poissa on ne ajat kun ukon kanssa siellä oltiin kahestaan, Wilma lähtee mukaan ja menee kehäänkin. Hanna esittää sen, joten mä ja ukko ollaan kyllä mun kehässä ihan tiiminä vielä kahestaan.
Ukko kyllä sano mulle, että meinaa itekin esittää Wilmaa näyttelyissä, ja ihan nätti hoffihan siitä on tullutkin, joten kyllä sen kanssa kehtaa mennä kehään.

Oltiin pari päivää sitten treenaamassa yhessä, ukko, Wilma ja mä. Kyllähän siinä wilmassa vielä työtä on, ennenkun se TOKOon pääsee tai jälelle kunnolla, mutta ukolla on hirvee polte lähtee sen kanssa työstää eteenpäin. mua ei tartte enää niinkään työstää, kunhan pari asiaa kuulemma saahaan viilattua kuntoon. mun mielestä ne on jo kunnossa, mut ukon mielestä ei.

Mä olin Hannan kanssa agilitykisoissakin viikonloppuna. Kakkosissa siis jo ollaan ja meni ihan hyvin. En vaan tajunnu kattoo kelloo ja tuli ekalta radalta 0,49 sec yliaikaa, joten ei kuulemma ollu kaukana. kivaa oli eikä tuo haitannu, ja tultiin me Hannan kanssa kolmanneks tolla tuloksella. Ei paha, mun mielestä ja ihan tyytyväinen Hanna ja ukkokin oli.

Mut nyt täytyy mennä taas, laitan ilmoo miten Turussa sitten meni...
Ja voin sanoo että sunnuntaina vasta jännittääkin... siitä sitten lisää kanssa myöhemmin.

Palataan astialle taasen.

T:
Hiski The Hovawart

Aika rientää

Morjes taas. Sori etten oo kerenny kirjottelee, mutta tässä on ollu "hiukan" kiire. Jouluna mulla oli tyttöystävä pari päivää. Yks Unna, todella mukava musta hoffi narttu ja mikä parasta, meillä synkkas todella hyvin ;) noh ja loppuahan ei herrasmies kerro ;)
Sitten tässä on ollu muutenkin hiukan ajattelemista, kun Wilmallakin oli juoksut, mut ukko sano että se on liian lapsi vielä mulle.

Osa onkin tienny tohon kysymykseen vastauksen ja osa ei.... voi ...voi. okei mä kerron sen nyt. Dagdahoff on ukon perustama kennel. Nimi Dagda tarkoittaa: Dagda (iiriksi deagh dia, ”hyvä jumala”) oli merkittävä jumala Irlannin kelttiläisessä mytologiassa. ”Hyvä” tarkoitti, että hän oli hyvä kaikessa. Dagdaa kutsuttiin joskus myös nimillä ”Kaikkien isä” (Eochaid Ollathair) ja ”Suuri ja mahtava tietäjä”.
Sellainenhan ukon mielestä Hoffi oikeesti onkin... hyvä kaikessa, ei paras, mutta hyvä.

Katotaan miten homma etenee ja millä aikataululla ja kerron heti, kun kerrottavaa on.

Nyt kerkii taas ehkä kirjottaankin. Wilman juoksut on lopuillaan ja me ollaan jo samoissa tiloissa, mua ei niinkään enää kiinnosta Wilman hajut, se ei haise oikeelle enää.

Voisin laittaa Teille uuden kysymyksen tohon, siinä on toistaseksi aika pitkä vastausaika, mutta kun hommat varmistuu, niin äänestys loppuu.

Ei tässä muuta... palataan taas....astialle.

T:
Hiski The Hovawart