Elämä on hassua,
kun on neljä tassua.
Yöt pimeät rauhassa nukun,
Päivät pitkät valveilla kukun.
Taloa vahdin päivät ja yöt,
siinä on mun tärkeimmät työt.
Viikot täyttää treenit ja lepo,
on vapaahetkinä rankana repo.
Me treenataan metsässä usein jälkeä,
siinä on laji, jossa on järkeä.
Viikottain myös agilityä teen,
korvat höröllä esteitä meen.
Toko kaiken väliajan täyttää,
Sitä kun kaikissa lajeissa voi käyttää.
Olen mä hakuakin kokeillu kerran,
löysin metsän piilosta herran.
Näyttelyitä on kiva kiertää,
vaikka arvostelu joskus saattaa hiertää.
On vaihtelevaa elo tää,
Ei kokematta multa mitään jää.
Ruokaakin saan aamuin ja illoin,
on elo parasta koiralle silloin.
Lattialle käperryn illoin,
ja muistan lauseen tärkeän silloin.
Se pentuna mulle kuiskattiin,
Kun ensi kertaa autolla ajettiin.
Se lause meni jotenkin näin,
ja sitä ajattelemaan silloin jäin.
"Elämä on todella hassua,
jos on neljä Hoffi-tassua."
© Hiski The Hovawart
Hiski The Hovawartin elämää
tiistai 31. toukokuuta 2011
maanantai 23. toukokuuta 2011
Tapahtuu ja tapahtuu....
Jaahas, se on taas lumien sulaminen tehny sen, että meillä tapahtuu kokoajan jotain, vaan eipä tuo haittaa. Viimeviikolla alettiin taas kouluttaa ja Unnan ja mun pentujen koulutukset alkaa tänään.
Perjantaina oltiin Hannan kanssa epävirallisissa agilitykisoissa tossa Saukkolassa ja kivaahan meillä oli. Hannan blogissa on tarkemmat selvitykset miten se meni.
Lauantaina me lähettiinkin taas pitkästä aikaa näyttelyyn. Mentiin helsinkiin Hanna, Kati, Wilma, mä ja ukko. Ihan ok arvostelu kuulemma tuli, erinomainen kuulemma olin ja avointen uros 2. Ukko oli ihan tyytyväinen. Wilmakin oli saanut hyvän arvostelun laatumaininnalla EH. Se on vielä niin kakara, että kyllä se siitä paranee vielä.
Sunnuntaina ukko ja Hanna kävikin Someron näyttelyssä ilman meitä, ukko oli luvannu esittää yhen kaverin koiran, oli sitten esittäny 2. Eikä ne ollu edes Hoffeja mitä esitti.
Ukko on keksinny että joka aamu otetaan lyhyt jälki ja ilmasuharjottelu aamu-ulkoilun yhteydessä. Se piilottaa muutaman kepin ja mun pitää ettiä ne. Ihan kivaahan se on joka aamu tommonen pikku harjote tehä, ei siinä mitään. Ja saahan siitä aina palkkaakin. Mun ja Wilman uudet tarhatkin alkaa oleen jo aika hyvässä jamassa. Se on ihan hyvä, tuon pikku neidin on jo aika alkaa itsenäistyyn ja kehitää hermorakennettaan. Sääli että se ei muuttanu meille aiemmin, sen olis ollut hyvä ollu olla meillä sen pentuajankin.
Kesähän on meillä taas enemmän sitä kameran kanssa heilumista. Tai siis ukko heiluu ja mun pitää olla paikallaan. Tossa alla vielä uusi kuva, minkä ukko nappas.
Ja muutama päivä olis vielä aikaa vastaa kysymykseenkin, joten koittakaahan piristyä hieman.
Ei tässä taas pirumpia... palataan astialle....
T:
Hiski The Hovawart
Perjantaina oltiin Hannan kanssa epävirallisissa agilitykisoissa tossa Saukkolassa ja kivaahan meillä oli. Hannan blogissa on tarkemmat selvitykset miten se meni.
Lauantaina me lähettiinkin taas pitkästä aikaa näyttelyyn. Mentiin helsinkiin Hanna, Kati, Wilma, mä ja ukko. Ihan ok arvostelu kuulemma tuli, erinomainen kuulemma olin ja avointen uros 2. Ukko oli ihan tyytyväinen. Wilmakin oli saanut hyvän arvostelun laatumaininnalla EH. Se on vielä niin kakara, että kyllä se siitä paranee vielä.
Sunnuntaina ukko ja Hanna kävikin Someron näyttelyssä ilman meitä, ukko oli luvannu esittää yhen kaverin koiran, oli sitten esittäny 2. Eikä ne ollu edes Hoffeja mitä esitti.
Ukko on keksinny että joka aamu otetaan lyhyt jälki ja ilmasuharjottelu aamu-ulkoilun yhteydessä. Se piilottaa muutaman kepin ja mun pitää ettiä ne. Ihan kivaahan se on joka aamu tommonen pikku harjote tehä, ei siinä mitään. Ja saahan siitä aina palkkaakin. Mun ja Wilman uudet tarhatkin alkaa oleen jo aika hyvässä jamassa. Se on ihan hyvä, tuon pikku neidin on jo aika alkaa itsenäistyyn ja kehitää hermorakennettaan. Sääli että se ei muuttanu meille aiemmin, sen olis ollut hyvä ollu olla meillä sen pentuajankin.
Kesähän on meillä taas enemmän sitä kameran kanssa heilumista. Tai siis ukko heiluu ja mun pitää olla paikallaan. Tossa alla vielä uusi kuva, minkä ukko nappas.
Ja muutama päivä olis vielä aikaa vastaa kysymykseenkin, joten koittakaahan piristyä hieman.
Ei tässä taas pirumpia... palataan astialle....
T:
Hiski The Hovawart
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Tere taas
Morjesta taas pitkästä aikaa. Meillä sattuu ja tapahtuu niin hirveesti, että ei kerkee enää kirjotteleenkaan paljoo.
Hanna ja Ukko jätti mut Wilman ja kissojen kanssa ykspäivä. Mä vähän ihmettelin mihin ne lähtee niin kiireellä ja Kati vielä kuskina?!?! No selvishän se mulle illalla. Kati hoiti meitä sitten muutaman päivän, kun nää oli karannu Saksaan kahestaan. Menivät katsomaan maata, mistä me uljaat Hovawartit ollaan lähtösin. Olisin sinne ehkä minäkin halunnu lähtee, mutta kun ei edes kysytty. Noh onneks Kati kävi hakemassa ne kotiinkin sitten parin päivän päästä ja me tultiin ihan hyvin juttuun tänaikaa. Kiitos vaan Kati.
Treenattu ollaan Hannan kanssa agilityä ja ukon kanssa hiukan tottisteltu. Wilma ja ukko on kanssa hiukan tottistellu, ei nyt mitään suurta, mutta vähän.
Yks päivä Unnan ja mun kekarakin kävi meillä, se Rokka. Ihan on tullu meihin molempiin, komea ja hieno kaveri. Sillä on ainakin yhtä isot tassut kun mulla oli ton ikäsenä ja vähän kauhian isot korvat. Kyllä ne siitä tasaantuu. Ukko puhu että niitä pentuja rupee varmaan käymään meillä enempikin, alkaa kuulemma niiden koulutukset ens viikolla. Tänään meillä on kuulemma pari pentua ja muutama aikuinen tulossa käymään. Me aikuiset tehään enempi jälkee ja pennut saa opetella tottista ja ensituntuman jälkeen. osa on jo tehny itekseen niitä. Toivottavasti ne pentujen omistajat muistaa, pennun pitää antaa nukkuakin, mäkin nukun monta ... monta tuntia päivässä. Jaksaa sitten paremmin tehä kun saa nukkuakin.
Tässä on muuten kuva Unnan ja mun Tiitu tytöstä... kaunis tyttö ja iso.
Tiitu tykkää juosta mettässä vapaana ja jälestää kuulemma kokoajan jotain. Nenä käy ja tuhina on kova. Saas nähä tuleeko siitä jälkikoira isona.
Meillä on alkannu ukko ja Hanna rakentaa uusia koiratarhojakin. Siihen tulee kahdelle koiralle tilat ja sitten kuulemma tää vanha tarha jaetaan vielä kahteen niin on sitten neljälle tilat omina tarhoina. Ne on kyllä niin isoja että sinne voi laittaa useemmankin koiran joka tarhaan. Meinaakohan tuo ukko ottaa lisää hoffeja taloon????
No täähän vois meille muuttaa het.... tää on se Unna. Vaikka ei taida Maija luopua siitä :)
No joo, voihan se olla että jos niitä pentuja tulee joskus vaikka lisää, niin eihän sitä tiiä vaikka sieltä jäis osa tännekin suoraan. Ukosta kun ei koskaan tiiä, se suunittelee kokoajan jotain, mutta ei kerro kelleen mitään, vaan tekee yhtäkkiä vaan asian todeksi. Monesta tuntuu että ei harkitse tai mieti, mutta ei se paikkaansa pidä, se miettii kokoajan.
Tuossa on muuten siitä Rokastakin kuva... komeehan tuo on. Pojasta polvi paranee.
No mutta ei tässä kummempia, mä yritän hiukan petrata tota kirjottamista, mutta .. kun mitään ei lupaa, niin mitään ei petä.
Palataanhan taas astialle......
T:
Hiski The Hovawart
Hanna ja Ukko jätti mut Wilman ja kissojen kanssa ykspäivä. Mä vähän ihmettelin mihin ne lähtee niin kiireellä ja Kati vielä kuskina?!?! No selvishän se mulle illalla. Kati hoiti meitä sitten muutaman päivän, kun nää oli karannu Saksaan kahestaan. Menivät katsomaan maata, mistä me uljaat Hovawartit ollaan lähtösin. Olisin sinne ehkä minäkin halunnu lähtee, mutta kun ei edes kysytty. Noh onneks Kati kävi hakemassa ne kotiinkin sitten parin päivän päästä ja me tultiin ihan hyvin juttuun tänaikaa. Kiitos vaan Kati.
Treenattu ollaan Hannan kanssa agilityä ja ukon kanssa hiukan tottisteltu. Wilma ja ukko on kanssa hiukan tottistellu, ei nyt mitään suurta, mutta vähän.
Yks päivä Unnan ja mun kekarakin kävi meillä, se Rokka. Ihan on tullu meihin molempiin, komea ja hieno kaveri. Sillä on ainakin yhtä isot tassut kun mulla oli ton ikäsenä ja vähän kauhian isot korvat. Kyllä ne siitä tasaantuu. Ukko puhu että niitä pentuja rupee varmaan käymään meillä enempikin, alkaa kuulemma niiden koulutukset ens viikolla. Tänään meillä on kuulemma pari pentua ja muutama aikuinen tulossa käymään. Me aikuiset tehään enempi jälkee ja pennut saa opetella tottista ja ensituntuman jälkeen. osa on jo tehny itekseen niitä. Toivottavasti ne pentujen omistajat muistaa, pennun pitää antaa nukkuakin, mäkin nukun monta ... monta tuntia päivässä. Jaksaa sitten paremmin tehä kun saa nukkuakin.
Tässä on muuten kuva Unnan ja mun Tiitu tytöstä... kaunis tyttö ja iso.
Tiitu tykkää juosta mettässä vapaana ja jälestää kuulemma kokoajan jotain. Nenä käy ja tuhina on kova. Saas nähä tuleeko siitä jälkikoira isona.
Meillä on alkannu ukko ja Hanna rakentaa uusia koiratarhojakin. Siihen tulee kahdelle koiralle tilat ja sitten kuulemma tää vanha tarha jaetaan vielä kahteen niin on sitten neljälle tilat omina tarhoina. Ne on kyllä niin isoja että sinne voi laittaa useemmankin koiran joka tarhaan. Meinaakohan tuo ukko ottaa lisää hoffeja taloon????
No täähän vois meille muuttaa het.... tää on se Unna. Vaikka ei taida Maija luopua siitä :)
No joo, voihan se olla että jos niitä pentuja tulee joskus vaikka lisää, niin eihän sitä tiiä vaikka sieltä jäis osa tännekin suoraan. Ukosta kun ei koskaan tiiä, se suunittelee kokoajan jotain, mutta ei kerro kelleen mitään, vaan tekee yhtäkkiä vaan asian todeksi. Monesta tuntuu että ei harkitse tai mieti, mutta ei se paikkaansa pidä, se miettii kokoajan.
Tuossa on muuten siitä Rokastakin kuva... komeehan tuo on. Pojasta polvi paranee.
No mutta ei tässä kummempia, mä yritän hiukan petrata tota kirjottamista, mutta .. kun mitään ei lupaa, niin mitään ei petä.
Palataanhan taas astialle......
T:
Hiski The Hovawart
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)