Suosittelemani linkit
maanantai 23. joulukuuta 2013
maanantai 9. joulukuuta 2013
Arvaa kuka?
Arvatkaapa kuka on Suomen Hovawarttien agimestiksien kolmas?
Annan pari vihjettä.
Kyseinen koira kirjottaa blogia.
Allaolevat kuvat liittyvät siihen herraan.
Mä voin antaa lisää vihjeitä jos ei vielä oikeen tullut selvyyttä.
Kyseinen herrasmies on aloittanut agilityn 3 vuotiaana. Sitä ennen ei agility esteisiin ole koskenut.
Joko arvaatte?
OK. mä kerron. Sen koiran nimi on Hofmarien Fooling Around eli Hiski The Hovawart, eli mä.
Hannalle ukko käski kirjottaa tuhannet kiitokset agilitystä, vaikka tosiasiahan on se että mä, Hiski The Hovawart, olen opettanut Hannaa :)
No joo, oikeesti Hanna on tehnyt ison työn ja me ollaan ukon kanssa ylpeitä ja kiitollisia sille, se on aika ensteks paras tyyppi.
Tuollainen käytiin siis pokkaamassa. Toisella radalla mun jalka oli tiputtanu muurista pienen palan, muuten meni ihan hyvin nuo. Ei hullummin tämmöseltä vanhukselta nämä vauhtilajit.
Niinkun olen sanonnu, enää ei tavotteita ole ja mennään kun siltä tuntuu, ja nyt tuntu.
Ei tässä pirumpia. Onnittelukortteja ja lahjuksia en ota vastaan tästä asiasta, vaan ne pitää ohjata lyhentämättöminä Uusi lastensairaala 2017 projektille. Ukon kennelkin on lahjottajana ja nyt siis mäkin. Pitäähän lapsille hoitoa saada. Se joka laittaa sinne lahjoituksen nimellä Hiski The Hovawart, saa multa nimmarilla varustetun kipsitassunjäljen kiitoksena, kun vaan ilmottautuu mulle sitten.
Ei muuta. Ootelkaa joulukppia...eikun pukkia kiltisti.Palataan siis astialle.
T:
Hiski The Hovawart
Annan pari vihjettä.
Kyseinen koira kirjottaa blogia.
Allaolevat kuvat liittyvät siihen herraan.
Mä voin antaa lisää vihjeitä jos ei vielä oikeen tullut selvyyttä.
Kyseinen herrasmies on aloittanut agilityn 3 vuotiaana. Sitä ennen ei agility esteisiin ole koskenut.
Joko arvaatte?
OK. mä kerron. Sen koiran nimi on Hofmarien Fooling Around eli Hiski The Hovawart, eli mä.
Hannalle ukko käski kirjottaa tuhannet kiitokset agilitystä, vaikka tosiasiahan on se että mä, Hiski The Hovawart, olen opettanut Hannaa :)
No joo, oikeesti Hanna on tehnyt ison työn ja me ollaan ukon kanssa ylpeitä ja kiitollisia sille, se on aika ensteks paras tyyppi.
Tuollainen käytiin siis pokkaamassa. Toisella radalla mun jalka oli tiputtanu muurista pienen palan, muuten meni ihan hyvin nuo. Ei hullummin tämmöseltä vanhukselta nämä vauhtilajit.
Niinkun olen sanonnu, enää ei tavotteita ole ja mennään kun siltä tuntuu, ja nyt tuntu.
Ei tässä pirumpia. Onnittelukortteja ja lahjuksia en ota vastaan tästä asiasta, vaan ne pitää ohjata lyhentämättöminä Uusi lastensairaala 2017 projektille. Ukon kennelkin on lahjottajana ja nyt siis mäkin. Pitäähän lapsille hoitoa saada. Se joka laittaa sinne lahjoituksen nimellä Hiski The Hovawart, saa multa nimmarilla varustetun kipsitassunjäljen kiitoksena, kun vaan ilmottautuu mulle sitten.
Ei muuta. Ootelkaa joulukppia...eikun pukkia kiltisti.Palataan siis astialle.
T:
Hiski The Hovawart
torstai 21. marraskuuta 2013
Kamala elämä!
Shokeeraava otsikko, mutta tähän on syynsä.
Arvatkaa millaista on olla tällainen uros talossa, kun Iitalla on tärppipäivät ja mä en saa mennä lähellekkään sitä. Nenä ja tunteet ne on mullakin. Ja mä haistan kyllä tosi hyvin mikä olis homman nimi, mutta ei. Ukko vaan jankuttaa mulle "nyt ei ole aika". Minä kyllä tiedän että on!
Pitää kuulemma Iitan kasvaa vielä ja ukon pitää tutkia Iitaa ja jalostustoimikunnalta pitää hakea hyväksyntä jne. Tekisivät nuo ihmiset samoin niin voisivat sitten tulla selittämään mulle tuota soopaansa.
Noh, odotellaan. Minkäs tässä muunkaan voi.
Vettä sataa kokoajan ja mä joudun kohta kasvattaan kidukset tai ostamaan kanootin. Sais tuo talvi tulla ja pienet pakkaset, vois nämä leiskuvat tunteetkin vähän viiletä siinä.
Ukko oli käynny katsomassa mun tyttärellekin jo miesystävää. Saas nähä tuleeko se Aada tänne synnyttään ja hoitaan pentuja, jos niitä tulee. Minä en kyllä pappana ala niitä hoitamaan, hoitakoon ukko sen puolen.
Olette vastannut kysymykseenkin että jo riittää. Itse olen samaa mieltä. Kiitos, mä alan viettämään eläkepäiviä. Teen mitä teen ja milloin teen, tai sitten en tee enää mitään.
Wilma on ollu välillä parempi, välillä huonompi. Ei siitä ota pirukaan tolkkua, mutta päivä kerrallaan sen kanssa mennään. Pimeässä se törmäilee välillä tikapuihin ulkona ja muuta. Ollaan ukon kanssa epäilty että sen näkökyvyssä saattaisi olla jotain ongelmaa. On hiukan haasteellista vaan viedä Wilma optikolle :)
Ei tässä taas kummempia, palataanhan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
Arvatkaa millaista on olla tällainen uros talossa, kun Iitalla on tärppipäivät ja mä en saa mennä lähellekkään sitä. Nenä ja tunteet ne on mullakin. Ja mä haistan kyllä tosi hyvin mikä olis homman nimi, mutta ei. Ukko vaan jankuttaa mulle "nyt ei ole aika". Minä kyllä tiedän että on!
Pitää kuulemma Iitan kasvaa vielä ja ukon pitää tutkia Iitaa ja jalostustoimikunnalta pitää hakea hyväksyntä jne. Tekisivät nuo ihmiset samoin niin voisivat sitten tulla selittämään mulle tuota soopaansa.
Noh, odotellaan. Minkäs tässä muunkaan voi.
Vettä sataa kokoajan ja mä joudun kohta kasvattaan kidukset tai ostamaan kanootin. Sais tuo talvi tulla ja pienet pakkaset, vois nämä leiskuvat tunteetkin vähän viiletä siinä.
Ukko oli käynny katsomassa mun tyttärellekin jo miesystävää. Saas nähä tuleeko se Aada tänne synnyttään ja hoitaan pentuja, jos niitä tulee. Minä en kyllä pappana ala niitä hoitamaan, hoitakoon ukko sen puolen.
Olette vastannut kysymykseenkin että jo riittää. Itse olen samaa mieltä. Kiitos, mä alan viettämään eläkepäiviä. Teen mitä teen ja milloin teen, tai sitten en tee enää mitään.
Wilma on ollu välillä parempi, välillä huonompi. Ei siitä ota pirukaan tolkkua, mutta päivä kerrallaan sen kanssa mennään. Pimeässä se törmäilee välillä tikapuihin ulkona ja muuta. Ollaan ukon kanssa epäilty että sen näkökyvyssä saattaisi olla jotain ongelmaa. On hiukan haasteellista vaan viedä Wilma optikolle :)
Ei tässä taas kummempia, palataanhan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
tiistai 8. lokakuuta 2013
Komea kolmikko!
Se on siinä, se otsikon kolmikko joka on komea. Tai siis mä Hiski olen komea ja noi muut nättejä.
Kuten kuvasta näkyy niin Iitalla on taas hauskaa, se on kyllä semmonen kenguru että hohhoh ja juoksee aikas kovaa.
Wilmalle on tapahtunut jotain. Se on hiukan rauhottunut ehkä tai jotain. Ei se kipeältäkään vaikuta, mutta ei se hirveesti jaksa juosta lonkillaan. Eikä leikkiä. On sillä vielä katseessa "sitä jotain" mutta myös hiukan surua ja väsymystäkin. Noh ehkä se vanhenee vaan.
Me ollaan ukon kanssa treenattu ihan uusia ja outoja asioita.Pitää hakea yhtä tiettyä keppiä tai juosta semmoseen typerään ruutuun. Onhan se tietty kiva että on jotain uuttakin välillä.
Iita on treenannu kanssa ja aika säpäkkä tyttö TOKO-hoommissa.
Wilma treenit onkin sitten lähinnä ollu ihan liikuntaa ja hermojen kasaamista, hyvähän sekin on.
Ei tässä kummempia tähän hätään, palataan taas astialle jossain vaiheessa.
T:
Hiski The Hovawart
maanantai 23. syyskuuta 2013
Taitaa syksy tosiaan tulla.
Tervestä taasen.
Taitaa se syksy tosiaan sieltä tulla.
Kylmentyny on ilmat ja vettäkin tulee aika-ajoin riittävästi.
Lehet tippuilee puista ja tuulee. Eipä tuo ny juurikaan haittaa, mutta onhan se taas vähän surkua jotenkin.
Pari näyttäisi olevan sitä mieltä että alkaa piisaamaan. Mä oon itekin hiukan samaa mieltä, johan tässä on kehiä tullu rapsuteltua.
Kyllä me varmaan käydään vielä jossain, mutta ihan vaan piruuttamme.
Eilen oli kiva kun mun pennuista Tiitu kävi kylässä porukoineen.
Ukko anto niille semmosen parin tunnin yksityiskoulutuksen ja hyvinhän nuo näytti menevän. Tiitu on se harmaa likka, tuossa sen sivuprofiilista kuva. Se on niin viisaan näkönen.
Ja kävi Tiitua Laku velikin moikkaamassa.
Viisas tyttö ja tarkkaavainen.
Ukko se jaksaa kouluttaa ihmisiä, se tykkää siitä että ihmiset oppivat työskentelemään koiriensa kanssa. Alkavat kommunikoimaan ja yhteinen tie löytyy.
On se vähän vihjaillu että se saattaa sen heivatakin, ja tiedän mä siihen syynkin. En sitä tähän kuitenkaan laita koska. A) ei oo mun asia kertoa ukon juttuja ja B) ei se kokonaan lopeta kuitenkaan, ei se pysty, ennenkuin se väsyy kokonaan tai kokee tulleensa väärinkohdelluksi.
Se on joskus laskennu montako koiraa ja erirotusta sen käsien läpi on menny. Määrä ei ollu ihan pieni. Olis kiva saada ne kaikki joskus samalle tontille.
Noh se on semmosta.
Mulla ittelläni onkin ollu ihan normaalia eloa. Iltasin oon juoksennellu pihalla ja väliin päivisinkin vähän jos porukat on kotona.. Muuten semmosta rentouttavaa lepoa ollaan vedetty.
Iita on ollu Iitana ja Wilma Wilmana. Paitsi että Wilmalla on ollut joitain outojakohtauksia nyt muutaman päivän. menee ne ohi mutta... katotaan nyt.
Ei tässä taas kummempaa. Palataanhan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
Taitaa se syksy tosiaan sieltä tulla.
Kylmentyny on ilmat ja vettäkin tulee aika-ajoin riittävästi.
Lehet tippuilee puista ja tuulee. Eipä tuo ny juurikaan haittaa, mutta onhan se taas vähän surkua jotenkin.
Pari näyttäisi olevan sitä mieltä että alkaa piisaamaan. Mä oon itekin hiukan samaa mieltä, johan tässä on kehiä tullu rapsuteltua.
Kyllä me varmaan käydään vielä jossain, mutta ihan vaan piruuttamme.
Eilen oli kiva kun mun pennuista Tiitu kävi kylässä porukoineen.
Ukko anto niille semmosen parin tunnin yksityiskoulutuksen ja hyvinhän nuo näytti menevän. Tiitu on se harmaa likka, tuossa sen sivuprofiilista kuva. Se on niin viisaan näkönen.
Ja kävi Tiitua Laku velikin moikkaamassa.
Viisas tyttö ja tarkkaavainen.
Ukko se jaksaa kouluttaa ihmisiä, se tykkää siitä että ihmiset oppivat työskentelemään koiriensa kanssa. Alkavat kommunikoimaan ja yhteinen tie löytyy.
On se vähän vihjaillu että se saattaa sen heivatakin, ja tiedän mä siihen syynkin. En sitä tähän kuitenkaan laita koska. A) ei oo mun asia kertoa ukon juttuja ja B) ei se kokonaan lopeta kuitenkaan, ei se pysty, ennenkuin se väsyy kokonaan tai kokee tulleensa väärinkohdelluksi.
Se on joskus laskennu montako koiraa ja erirotusta sen käsien läpi on menny. Määrä ei ollu ihan pieni. Olis kiva saada ne kaikki joskus samalle tontille.
Noh se on semmosta.
Mulla ittelläni onkin ollu ihan normaalia eloa. Iltasin oon juoksennellu pihalla ja väliin päivisinkin vähän jos porukat on kotona.. Muuten semmosta rentouttavaa lepoa ollaan vedetty.
Iita on ollu Iitana ja Wilma Wilmana. Paitsi että Wilmalla on ollut joitain outojakohtauksia nyt muutaman päivän. menee ne ohi mutta... katotaan nyt.
Ei tässä taas kummempaa. Palataanhan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
maanantai 16. syyskuuta 2013
Jotain pientä sentään
Semmonen viikonloppu oli tämä.
Lauantaina startattiin Hannan, Nismon ja Ukon kanssa Hankoon.
Luulin ensin että mennään agilityyn, mutta mentiinkin TOKOilemaan.
Ensin tietty kateltiin ukon knassa sorsia siellä yhessä lammessa. Mun teki pikkusen mieli mennä repii niitä pers-sulista, mutta olin hihnassa ni en päässy.
no joo, sitten ite kokeeseen.
Ukon kanssa ollaan otettu tota mentaliteetti harjotusta ja nythän se toimikin toi ukko ok.
Yhen liikkeen jälkeen se vaipu taas siihen tilaansa, mutta sai kun saikin kasattua ittensä ja nousi taas normaaliksi. Noh, kun ukko on normaali niin minäkin toimin niinkun pitää. Näinhän se menee.
Siinä sitten tulosta siitä hommasta. Pisteet on kohtuullisen hyvät, lukuunottamatta tota äijän yhtä lipsahusta. Ralffi kun ei juurikaan helppoja bojoja jakele.
Eli me saatiin AVOsta se ykkös tulos ja nyt mennään ukon mukaan VOI luokkaan. Pitää saada uutta treenattavaa. Se onkin ihan hyvä, ei jaksa samoja aina tehä.
Tultiin muuten koko roskassa vielä toiseksi, vaikka ei sillä mitään merkitystä ole, mutta kuitenkin.
Onhan tuo taas yks plakaati sinne mun palkintovitriineihin, ne molemmat parimetriset kaapit alkaa olemaan tavallisen täysiä vaikka siellä onkin vaan ne muistorikkaimmat.
No joo se oli semmonen reissu. Nismolla ja Hannalla meni miten meni, Hanna kertonee sen itse omassa blogissaan.
No eilen mä kuulin että noi lähtee katsomaan mun tyttären ja siis äijän sijotusnartun luonnetestiä.
Äijä oli onnellinen kun tulivat takasin, joten ilmeisen hyvin sekin oli menny.
Aada oli kuulemma ollut ERITYISEN nätti (mitä ihmettä voi odottaa Unnan ja mun jälkeläisistä?) ja itse testikin oli mennyt hienosti. Ei yhtään miinusta Aadallekaan. Osa-alueet oli ollu:
Toimintakyky +1,
Terävyys +2,
Puolustushalu +3,
Taisteluhalu +2,
Hermorakenne +1,
Temperamentti +2,
Kovuus +1,
Luoksepäästävyys +2a,
+++ Laukausvarma.
Tuomareina samat kun Lakullakin, Tarja Matsuoi ja Lea Haanpää
Alla kuva kun yrittivät mun likkaa pelotella :) seinässä varsinkin oli todennut, että nyt sitten muuten riitti. Ja vetäs kyllä semmosen legorivin eteen että morjes. Tuossakin hyökkäyksessä ääni tuli kovana ja varmana. Hieno tyttö se on, ei voi muuta sanoa. Ja pirun hyvin pidetty, kiitokset Tarjalle ja Markulle.
Noh, ei tässä nyt sitten mitään ihmeellisempää ole, palaillaan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
Lauantaina startattiin Hannan, Nismon ja Ukon kanssa Hankoon.
Luulin ensin että mennään agilityyn, mutta mentiinkin TOKOilemaan.
Ensin tietty kateltiin ukon knassa sorsia siellä yhessä lammessa. Mun teki pikkusen mieli mennä repii niitä pers-sulista, mutta olin hihnassa ni en päässy.
no joo, sitten ite kokeeseen.
Ukon kanssa ollaan otettu tota mentaliteetti harjotusta ja nythän se toimikin toi ukko ok.
Yhen liikkeen jälkeen se vaipu taas siihen tilaansa, mutta sai kun saikin kasattua ittensä ja nousi taas normaaliksi. Noh, kun ukko on normaali niin minäkin toimin niinkun pitää. Näinhän se menee.
Siinä sitten tulosta siitä hommasta. Pisteet on kohtuullisen hyvät, lukuunottamatta tota äijän yhtä lipsahusta. Ralffi kun ei juurikaan helppoja bojoja jakele.
Eli me saatiin AVOsta se ykkös tulos ja nyt mennään ukon mukaan VOI luokkaan. Pitää saada uutta treenattavaa. Se onkin ihan hyvä, ei jaksa samoja aina tehä.
Tultiin muuten koko roskassa vielä toiseksi, vaikka ei sillä mitään merkitystä ole, mutta kuitenkin.
Onhan tuo taas yks plakaati sinne mun palkintovitriineihin, ne molemmat parimetriset kaapit alkaa olemaan tavallisen täysiä vaikka siellä onkin vaan ne muistorikkaimmat.
No joo se oli semmonen reissu. Nismolla ja Hannalla meni miten meni, Hanna kertonee sen itse omassa blogissaan.
No eilen mä kuulin että noi lähtee katsomaan mun tyttären ja siis äijän sijotusnartun luonnetestiä.
Äijä oli onnellinen kun tulivat takasin, joten ilmeisen hyvin sekin oli menny.
Aada oli kuulemma ollut ERITYISEN nätti (mitä ihmettä voi odottaa Unnan ja mun jälkeläisistä?) ja itse testikin oli mennyt hienosti. Ei yhtään miinusta Aadallekaan. Osa-alueet oli ollu:
Toimintakyky +1,
Terävyys +2,
Puolustushalu +3,
Taisteluhalu +2,
Hermorakenne +1,
Temperamentti +2,
Kovuus +1,
Luoksepäästävyys +2a,
+++ Laukausvarma.
Tuomareina samat kun Lakullakin, Tarja Matsuoi ja Lea Haanpää
Alla kuva kun yrittivät mun likkaa pelotella :) seinässä varsinkin oli todennut, että nyt sitten muuten riitti. Ja vetäs kyllä semmosen legorivin eteen että morjes. Tuossakin hyökkäyksessä ääni tuli kovana ja varmana. Hieno tyttö se on, ei voi muuta sanoa. Ja pirun hyvin pidetty, kiitokset Tarjalle ja Markulle.
Noh, ei tässä nyt sitten mitään ihmeellisempää ole, palaillaan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
tiistai 10. syyskuuta 2013
Syksyn satoa
Terveppä taas.
Ei mitään ihmeellistä olla tehty. Hannan kanssa käytiin tuossa muutama viikko sitten liitelemässä yksissä kisoissa. 1 yliaikanolla ja jotain muuta. Ei siis mitään mainittavaa.
Kivaahan tuo tavallaan oli, mutta, eipä nuo maxi kolmosten radat juuri raskaille hoffeille ole rakennettu. Agility ei ehkä se ominaisin laji ole sääntöjensä vuoksi.
Rokka poika paineli ykkösissä hienon nollavoiton Maijan kanssa. Siitä miljoonat onnittelut koko perheelle.
Laku poika kävi luonnetestissä, saaden 157 kokonaispistettä ja mikä tärkeintä, ei yhtään miinusta. Hienot oli ollut irvistykset pojalla, kun uhkaa oli annettu.
Kyllä saa olla tyytyväinen ja ylpeä.
Sen enempiä ei tosiaan olla tehty, ukon kanssa jotain pientä välillä mutta mähän olenkin jo tavallaan osa-aikasella eläkkeellä. Niin se vaan ikää tulee mullekin.
Kyllähän mä vielä jaksan ja juoksen ja touhuan, mutta... Ukkoa lainatakseni "jokainen päivä on suurempi riski jo" ja oikeassahan se on. Mennään ja tehään mitä tehään, mutta eniten koitetaan pysyä terveenä. Eipä tässä enää lihasrevähtymät ja muut parane niinkun ennen, vaikka intoa kyllä piisais. Mutta joo mennään omalla tahdilla ja hauskaa pitäen, mitäpä sitä enää kelleen mitään todistelis? Mulla on kaks vitriinillistä pokaaleja ja ruusukkuita, ja kaikki ei mahtunu edes. on koulutustunnuksia, agi sertejä, RTK-koulareita, C.I.E juliste, jne, jne, jne. Kyllä kai se riittää yhelle koiralle jo. Kyllä me vielä jossain käydään, mutta en tiiä koska ja missä.
Iita se on melkonen elohiiri kanssa. Se loikkii kun kenguru pitkin mäkiä, saas nähä mitä siitä tulee. Vai tuleeko mitään. On siinä potentiaaliakin, mutta .... noh katotaan.
Wilma on ollu oma ittensä, ei onnu eikä mitään, mutta kovahan tuo on sähläämään. Ehkä se oppi käyttään niitä lihaksiaan siellä takapäässä ja kivut on hellittäneet. Hiukan siinäkin on välillä nähtävissä iän tuoma rauhallisuus, mutta aika ohimenevästi.
Sitä näin vanhemmiten oppii arvostamaan sellasta rauhallista ja järkevää menoa ja tekemistä, eikä sähläävää säätämistä. Semmonen hössöttäminen ja turha reuhuaminen ja piipittäminen vie mun ja ukon hermot.
Noh ei tässä kummempia, palataanhan taas astialle, kun keretään.
T:
Hiski The Hovawart
Ei mitään ihmeellistä olla tehty. Hannan kanssa käytiin tuossa muutama viikko sitten liitelemässä yksissä kisoissa. 1 yliaikanolla ja jotain muuta. Ei siis mitään mainittavaa.
Kivaahan tuo tavallaan oli, mutta, eipä nuo maxi kolmosten radat juuri raskaille hoffeille ole rakennettu. Agility ei ehkä se ominaisin laji ole sääntöjensä vuoksi.
Rokka poika paineli ykkösissä hienon nollavoiton Maijan kanssa. Siitä miljoonat onnittelut koko perheelle.
Laku poika kävi luonnetestissä, saaden 157 kokonaispistettä ja mikä tärkeintä, ei yhtään miinusta. Hienot oli ollut irvistykset pojalla, kun uhkaa oli annettu.
Kyllä saa olla tyytyväinen ja ylpeä.
Sen enempiä ei tosiaan olla tehty, ukon kanssa jotain pientä välillä mutta mähän olenkin jo tavallaan osa-aikasella eläkkeellä. Niin se vaan ikää tulee mullekin.
Kyllähän mä vielä jaksan ja juoksen ja touhuan, mutta... Ukkoa lainatakseni "jokainen päivä on suurempi riski jo" ja oikeassahan se on. Mennään ja tehään mitä tehään, mutta eniten koitetaan pysyä terveenä. Eipä tässä enää lihasrevähtymät ja muut parane niinkun ennen, vaikka intoa kyllä piisais. Mutta joo mennään omalla tahdilla ja hauskaa pitäen, mitäpä sitä enää kelleen mitään todistelis? Mulla on kaks vitriinillistä pokaaleja ja ruusukkuita, ja kaikki ei mahtunu edes. on koulutustunnuksia, agi sertejä, RTK-koulareita, C.I.E juliste, jne, jne, jne. Kyllä kai se riittää yhelle koiralle jo. Kyllä me vielä jossain käydään, mutta en tiiä koska ja missä.
Iita se on melkonen elohiiri kanssa. Se loikkii kun kenguru pitkin mäkiä, saas nähä mitä siitä tulee. Vai tuleeko mitään. On siinä potentiaaliakin, mutta .... noh katotaan.
Wilma on ollu oma ittensä, ei onnu eikä mitään, mutta kovahan tuo on sähläämään. Ehkä se oppi käyttään niitä lihaksiaan siellä takapäässä ja kivut on hellittäneet. Hiukan siinäkin on välillä nähtävissä iän tuoma rauhallisuus, mutta aika ohimenevästi.
Sitä näin vanhemmiten oppii arvostamaan sellasta rauhallista ja järkevää menoa ja tekemistä, eikä sähläävää säätämistä. Semmonen hössöttäminen ja turha reuhuaminen ja piipittäminen vie mun ja ukon hermot.
Noh ei tässä kummempia, palataanhan taas astialle, kun keretään.
T:
Hiski The Hovawart
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Kesälomaa alkaa loppumaan
Morjesta taasen.
Hiukan oon huonosti päässy näin kesällä kirjotteleen, mulla kun on hirveesti kaikkea hommaa.
Paljon on tapahtunut en oikeen tiedä mistä alkais näitä purkaan.
Tervis oli ja meni. Olin valioluokassa ja sain ERIn. 5 koiraa yheksästä sai vaan erin joten en mä huonokaan ollu, mutta en sijottunu.
Ukon mielestä mä en juossu siinä loppurundeilla oikein :)
Ja mä todellakin yritin tavotella sitä edellä olevaa koiraa kokoajan.
Oltiin me siellä TOKOilemassakin. 2 viimestä liikettä nollasin kun se pirun kuuma musta kivituhka on aikas lämmin tämmöselle hoffille jolla on hiukan karvaa enempi ja ilman lämpötilakin tais olla liki 30.
Siinä kuvaa missä ollaan jäämässä just paikallaoloon. Hellettä piisas, kuten näkyy, läähätetään heti alkuunsa.
Tuossa mun piti taas hakee se kapula ukolle, jonka se ite heittää ... no hmh.. minähän haen.
Ja seuraamista, sitähän riittää jokaisessa liikkeessä ja liikkeiden välillä. Oikeestaan meillä oli ihan kivaa, vaikkei se ihan nappiin mennytkään.
Iita tyttökin se oli sitten elämänsä ensimmäisessä TOKOssa. Ja se likkapa nappaskin heti ykköstuloksen, on se aikamoinen tyttö.
Tossa kuva ekasta paikallamakuusta. Ukkoa tais vähän jännittää, vaikka se muuta aina väittääkin.
Iitan seuraamiset oli aika huonot, mutta.. ukko lainatakseni 160 riittää ykköseen ja se riittää mullekin ja Iita sai 165.
Näyttelyissä sitten menikin niin että Rokka ja Aada sai EH:n ja Mila pikkuinen ERIN ja SA:n
Aadasta eikä Rokasta ukko kerinny nappaa kuvaa, mutta onneks Sami kerkes Rokasta.
Tässä Mila arvostelussa:
Onnea vielä mun pikkuselle talvipäivän tytölle tätäkin kautta.
Rokka poika pisteli komeella askeleella taas ja Samin ottama kuva kertoo paljon. Maija saa pistää tosissaan jalkaa toisen eteen että pysyy pojan tahdissa.
Komeahan se tuokin vaan on... Emäänsä ja isäänsä tullu :D
Tässä kuvassa sitten pikku puuhkahäntä Iita esittelee liikeittään. Kyllä ukko on oikeessa kun sanoo että liikkuva koira on kaunis koira.
Iitahan oli muuten luokassaan kolmas ja sai elämänsä ensimmäisen tervispokaalinkin.
Hiukan polleen olonen, vaan niin on syytäkin. Noita pokaaleita ei niin vaan saakkaan maailman suurimmasta hoffien erkkarista.
No joo... se oli Tervis ja kiitokset kaikille siellä olleille. Erityis kiitos Hannalle kuvista. Ylläolevista osan on ottanut ukko, osan Sami ja suurimman osan Hanna.
No joo, lenkkeilty on ja fillarilla ukko on mua vienny. Hanna sentään kävellyttää mua suurimman osan, mutta välillä mennään kickbikella. Se on melkosen vauhikasta menoa se.
Eilen mä olin karhu testissä. Piru se oli jännää touhua. Siellä oli oikeata karhun..jätöstäkin.
Tossa kuvaa siitä otsosta, ei mikään pieni nalle olekkaan...kele... ja ihan hirvee tuijottaja
No kyllä mä sitä komensinkin, mutta en mä oikeen keksinny mitä kieltä se puhuu.
Näistä kuvista kiitos Katille, joka taas oli meiän mukana. Siitä on aina apua.
Ohessa asiasta vielä Hannan kuvaama videokin. Toi oli aika kiva testi :)
http://youtu.be/biQ86owCgZs
No eihän tässä taas kummempia, palaillaan astialle ja olkaahan ihmisiks. Mä laittelen teille jotain kysymystä tässä jonain päivänä tohon oikeelle.
T:
Hiski The Hovawart
Hiukan oon huonosti päässy näin kesällä kirjotteleen, mulla kun on hirveesti kaikkea hommaa.
Paljon on tapahtunut en oikeen tiedä mistä alkais näitä purkaan.
Tervis oli ja meni. Olin valioluokassa ja sain ERIn. 5 koiraa yheksästä sai vaan erin joten en mä huonokaan ollu, mutta en sijottunu.
Ukon mielestä mä en juossu siinä loppurundeilla oikein :)
Ja mä todellakin yritin tavotella sitä edellä olevaa koiraa kokoajan.
Oltiin me siellä TOKOilemassakin. 2 viimestä liikettä nollasin kun se pirun kuuma musta kivituhka on aikas lämmin tämmöselle hoffille jolla on hiukan karvaa enempi ja ilman lämpötilakin tais olla liki 30.
Siinä kuvaa missä ollaan jäämässä just paikallaoloon. Hellettä piisas, kuten näkyy, läähätetään heti alkuunsa.
Tuossa mun piti taas hakee se kapula ukolle, jonka se ite heittää ... no hmh.. minähän haen.
Ja seuraamista, sitähän riittää jokaisessa liikkeessä ja liikkeiden välillä. Oikeestaan meillä oli ihan kivaa, vaikkei se ihan nappiin mennytkään.
Iita tyttökin se oli sitten elämänsä ensimmäisessä TOKOssa. Ja se likkapa nappaskin heti ykköstuloksen, on se aikamoinen tyttö.
Tossa kuva ekasta paikallamakuusta. Ukkoa tais vähän jännittää, vaikka se muuta aina väittääkin.
Iitan seuraamiset oli aika huonot, mutta.. ukko lainatakseni 160 riittää ykköseen ja se riittää mullekin ja Iita sai 165.
Näyttelyissä sitten menikin niin että Rokka ja Aada sai EH:n ja Mila pikkuinen ERIN ja SA:n
Aadasta eikä Rokasta ukko kerinny nappaa kuvaa, mutta onneks Sami kerkes Rokasta.
Tässä Mila arvostelussa:
Onnea vielä mun pikkuselle talvipäivän tytölle tätäkin kautta.
Rokka poika pisteli komeella askeleella taas ja Samin ottama kuva kertoo paljon. Maija saa pistää tosissaan jalkaa toisen eteen että pysyy pojan tahdissa.
Komeahan se tuokin vaan on... Emäänsä ja isäänsä tullu :D
Tässä kuvassa sitten pikku puuhkahäntä Iita esittelee liikeittään. Kyllä ukko on oikeessa kun sanoo että liikkuva koira on kaunis koira.
Iitahan oli muuten luokassaan kolmas ja sai elämänsä ensimmäisen tervispokaalinkin.
Hiukan polleen olonen, vaan niin on syytäkin. Noita pokaaleita ei niin vaan saakkaan maailman suurimmasta hoffien erkkarista.
No joo... se oli Tervis ja kiitokset kaikille siellä olleille. Erityis kiitos Hannalle kuvista. Ylläolevista osan on ottanut ukko, osan Sami ja suurimman osan Hanna.
No joo, lenkkeilty on ja fillarilla ukko on mua vienny. Hanna sentään kävellyttää mua suurimman osan, mutta välillä mennään kickbikella. Se on melkosen vauhikasta menoa se.
Eilen mä olin karhu testissä. Piru se oli jännää touhua. Siellä oli oikeata karhun..jätöstäkin.
Tossa kuvaa siitä otsosta, ei mikään pieni nalle olekkaan...kele... ja ihan hirvee tuijottaja
No kyllä mä sitä komensinkin, mutta en mä oikeen keksinny mitä kieltä se puhuu.
Näistä kuvista kiitos Katille, joka taas oli meiän mukana. Siitä on aina apua.
Ohessa asiasta vielä Hannan kuvaama videokin. Toi oli aika kiva testi :)
http://youtu.be/biQ86owCgZs
No eihän tässä taas kummempia, palaillaan astialle ja olkaahan ihmisiks. Mä laittelen teille jotain kysymystä tässä jonain päivänä tohon oikeelle.
T:
Hiski The Hovawart
tiistai 9. heinäkuuta 2013
Lentävä kalakukko vaiko Marge Simpson?
Hämäävä otsikkoko?
Ei oikeastaan, jos laitan pari kuvaa tähän alle niin ymmärrätte mitä Hiski The Hovawart tarkoittaa otsikon kysymyksellä.
Kuten huomaatte on ukon ottamassa ylemmässä kuvassa Iita laittanut tuollaisen Marge tyylisen kampauksen. Väri on hieman eri, mutta sinistä ei nyt ollut saatavilla.
Ja taasen alemmassa kuvassa näette lentävän kalakukon lennon. Ja aivan turha väittää että se ei lennä noin, koska kukaan ei ole moista eläintä nähnyt, saati todistanut sen lentoa, voi tuokin tyyli olla se oikea. Teoreetikko on teoreetikko.
Kuvat on otettu eilisistä treeneistä Karkkilassa, missä oltiin kavereiden kanssa.
Mun poika Rokkakin oli siellä ja voin sanoa että kyllä sillä pojalla kanssa kintuissa voimaa piisaa. Vetää aikasmoisella vauhdilla hiekka pöllyten.
Siitä saa muutenkin olla ylpeä tuosta pojasta. Se on nyt startannu virallisissa agi-kisoissa ja oli menny siellä aikas haipakkata. Treenikertojakin kuitenkin takana vain parikymmentä.
Olihan tuo koltiainen ollu näyttelyssäkin viikonloppuna, Mikkelissä. Niin oli ollu komea tuomarin mielestä että oli sanonnu sen olevan rotunsaparas ja anto sertin ja kaikkee. Oli ukko onnessaan kun kuuli asiasta. Mun emä oli samassa näyttelyssä ja oli sanonnu sen olevan nartuista kaunein. Joten taisi tuomari ymmärtää hyvän päälle kun nuo valitsi komeimmaksi ja parhaiten liikkuvaksi koko joukosta.
No juu, olinhan mäkin eilen treeneissä ja Hannan kanssa mentiin esteitä myökin.
Ei oikeastaan, jos laitan pari kuvaa tähän alle niin ymmärrätte mitä Hiski The Hovawart tarkoittaa otsikon kysymyksellä.
Ja taasen alemmassa kuvassa näette lentävän kalakukon lennon. Ja aivan turha väittää että se ei lennä noin, koska kukaan ei ole moista eläintä nähnyt, saati todistanut sen lentoa, voi tuokin tyyli olla se oikea. Teoreetikko on teoreetikko.
Kuvat on otettu eilisistä treeneistä Karkkilassa, missä oltiin kavereiden kanssa.
Mun poika Rokkakin oli siellä ja voin sanoa että kyllä sillä pojalla kanssa kintuissa voimaa piisaa. Vetää aikasmoisella vauhdilla hiekka pöllyten.
Siitä saa muutenkin olla ylpeä tuosta pojasta. Se on nyt startannu virallisissa agi-kisoissa ja oli menny siellä aikas haipakkata. Treenikertojakin kuitenkin takana vain parikymmentä.
Olihan tuo koltiainen ollu näyttelyssäkin viikonloppuna, Mikkelissä. Niin oli ollu komea tuomarin mielestä että oli sanonnu sen olevan rotunsaparas ja anto sertin ja kaikkee. Oli ukko onnessaan kun kuuli asiasta. Mun emä oli samassa näyttelyssä ja oli sanonnu sen olevan nartuista kaunein. Joten taisi tuomari ymmärtää hyvän päälle kun nuo valitsi komeimmaksi ja parhaiten liikkuvaksi koko joukosta.
No juu, olinhan mäkin eilen treeneissä ja Hannan kanssa mentiin esteitä myökin.
Se on pitkää lentoa kun tää poika pistää takajaloilla vauhtia.
Kyselyynkin olette vastanneet ja jokainen on määrritelmän lukenut, hyvä niin. Luekaa se kuitenkin vielä uudelleen ja miettikää asiaa, miettikää käyttötarkoitusta jne. On tärkeätä ymmärtää lukemansa, ja ajatella sitä, ei vain lukea.
Tervis tulee pikkuhiljaa ja toivonkin että tulette sinne edes turistiksi, jos paikalle tulette, niin tulkaa toki moikkaamaan, Hiski The Hovawart on paikalla ja aina valmis vaihtamaan sanasen ystäviensä kanssa.
Palataanhan astialle taas.
T:
Hiski The Hovawart
perjantai 28. kesäkuuta 2013
on se kaunista
Ai mikäkö?
No se kun Hiski The Hovawart ui.
Eli ukko vei mut ja Iitan uimaan sillon maanantaina. Tuukka oli meiän mukana ja se plutas meiän kanssa joessa. Se on mukava kerpuusi tuo Tuukka.
Ukko otti kuvankin musta kun haen sen heittämää lelua, se on semmonen kiva leikki.
Ukko heittää sen jonkkaan, mä haen ja jemmaan yleensä heinikkoon. Sitten meen oottaan että ukko löytää sen heinikosta ja heittää sen mun haettavaksi.
Se on semmonen vuorovaikutteinen leikki. ukosta on tullu jo aika taitava ettiin ruohikosta kaikkee. Oliskohan noilla ihmisille jotain kokeita tai kisoja tossa lajissa? Voisin viedä sen kokeeseen kohta.
Oppilaita on jonkun verran pyöriny siinä meiän kentällä. Ukko kertoo niille asioita kouluttamisesta ja koirista. Se tykkää siitä hommasta, tuntuu olevan aika elementissään.
Eilen olin hiukan liitelemässä agilityäkin. Ei mitään ihmeempäi kunhan hiukan mentiin.
Palataanhan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
No se kun Hiski The Hovawart ui.
Eli ukko vei mut ja Iitan uimaan sillon maanantaina. Tuukka oli meiän mukana ja se plutas meiän kanssa joessa. Se on mukava kerpuusi tuo Tuukka.
Ukko otti kuvankin musta kun haen sen heittämää lelua, se on semmonen kiva leikki.
Ukko heittää sen jonkkaan, mä haen ja jemmaan yleensä heinikkoon. Sitten meen oottaan että ukko löytää sen heinikosta ja heittää sen mun haettavaksi.
Se on semmonen vuorovaikutteinen leikki. ukosta on tullu jo aika taitava ettiin ruohikosta kaikkee. Oliskohan noilla ihmisille jotain kokeita tai kisoja tossa lajissa? Voisin viedä sen kokeeseen kohta.
Oppilaita on jonkun verran pyöriny siinä meiän kentällä. Ukko kertoo niille asioita kouluttamisesta ja koirista. Se tykkää siitä hommasta, tuntuu olevan aika elementissään.
Eilen olin hiukan liitelemässä agilityäkin. Ei mitään ihmeempäi kunhan hiukan mentiin.
Palataanhan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
maanantai 24. kesäkuuta 2013
Juhannus oli ja meni
Mrjesta.
Oli kuulemma semmonen päivä kun juhannus. Mä en tiedä ihan tarkkaan mikä se on, mutta ainakin ukko sai siitä ylimääräsen vapaapäivän.
Perjantaina mulla oli tärkeä homma. Olin kalastuksenvalvojana.
Tuukka, Hanna ja ukko lähti kalaan perjantai-iltana ja mä pääsin mukaan. Mentiin tonne jokivarteen ongelle ja mä valvoin että noi kalastaa. Kävin mä välillä hyppimässä siellä joessakin, mutta se ei vissiinollu se pääpointti.
Noh muuten juoksentelinkin siinä kalastajien väliä ja valvoin vuoronperään eri kalastajien hommia.
Kovaa hommaa en voi muuta sanoa.
Lenkillä ollaan Hannan kanssa käyty jonkin verran. Mitään suurempia juoksulenkkejä ei nyt tartte heitellä, kun on hukan hellettä taas, mutta semmosia lyhkäsiä 7-10 km lenkkejä pystyy heitteleen.
Tänään mä yritän houkutella että mut vietäs uimaan, saas nähä onnistunko.
Eilen treenattiin siinä omalla kentälläkin taas, ja Hanna otti musta hienon kuvankin. Musta ja ukosta on niin vähän kuvia, että kiva kun joku niitä meistäkin napsii välillä.
Ukko on niin tomerana aina mun kanssa. Hirveen ylpee se on musta ja ymmärtäähän sen. Kyllähän mä vaan oon aikamoinen epeli.
Vähän hypittiinkin tossa Iitan kanssa, ukko otti ne kuvat ja kyllä tuo Iita on melkonen aropupu ja ihan hiukan se myös näyttää siltä.
No mä nyt sitten näytin Iitalle miten lennetään tyylikkäästi.
Mutta joo, siis kivaa on ollut.
Wilmasta sen verran että se on... hmmmm... oma ittensä. Lenkillä käyny sekin, mutta kyllä siinä on vaan vikaa muuallakin kun lonkissa. En tiiä missä.... mutta jotain on vialla.
Palataanhan taas astialle.
T:
Hiski The Hovawart
Oli kuulemma semmonen päivä kun juhannus. Mä en tiedä ihan tarkkaan mikä se on, mutta ainakin ukko sai siitä ylimääräsen vapaapäivän.
Perjantaina mulla oli tärkeä homma. Olin kalastuksenvalvojana.
Tuukka, Hanna ja ukko lähti kalaan perjantai-iltana ja mä pääsin mukaan. Mentiin tonne jokivarteen ongelle ja mä valvoin että noi kalastaa. Kävin mä välillä hyppimässä siellä joessakin, mutta se ei vissiinollu se pääpointti.
Noh muuten juoksentelinkin siinä kalastajien väliä ja valvoin vuoronperään eri kalastajien hommia.
Kovaa hommaa en voi muuta sanoa.
Lenkillä ollaan Hannan kanssa käyty jonkin verran. Mitään suurempia juoksulenkkejä ei nyt tartte heitellä, kun on hukan hellettä taas, mutta semmosia lyhkäsiä 7-10 km lenkkejä pystyy heitteleen.
Tänään mä yritän houkutella että mut vietäs uimaan, saas nähä onnistunko.
Eilen treenattiin siinä omalla kentälläkin taas, ja Hanna otti musta hienon kuvankin. Musta ja ukosta on niin vähän kuvia, että kiva kun joku niitä meistäkin napsii välillä.
Ukko on niin tomerana aina mun kanssa. Hirveen ylpee se on musta ja ymmärtäähän sen. Kyllähän mä vaan oon aikamoinen epeli.
Vähän hypittiinkin tossa Iitan kanssa, ukko otti ne kuvat ja kyllä tuo Iita on melkonen aropupu ja ihan hiukan se myös näyttää siltä.
No mä nyt sitten näytin Iitalle miten lennetään tyylikkäästi.
Mutta joo, siis kivaa on ollut.
Wilmasta sen verran että se on... hmmmm... oma ittensä. Lenkillä käyny sekin, mutta kyllä siinä on vaan vikaa muuallakin kun lonkissa. En tiiä missä.... mutta jotain on vialla.
Palataanhan taas astialle.
T:
Hiski The Hovawart
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Terveppä taas.
Oltiinkin viikonloppuna Iitan, Hannan ja Ukon kanssa jäljestämässä todella komeissa maisemissa Paimiossa.
Peltoaukeaa oli kilometritolkulla joka suuntaan ja voin kertoa että tuolla muuten tuulta riitti.
Ukko sano että pohja on sateetomien päivien jälkeen kova ja Hannan talloma jälki ei varmaan juurikaan löydy. Asiaa ei helpottanut tuolla isolla aukeala puhaltava mieletön tuuli, mutta ukkoa lainatakseni "voihan se joskus olla tommonen keli oikeestikkin" :)
Tossa on kaverimme © Katjan ottama kuva paikasta, niinkun kaikki muutkin kuvat tässä jutussa © .
Eli kuten näkyy.... aaketa riittää.
No Hanna tallo mulle semmosen noin 500 metrin jäljen 4 kulmalla oikeelle ja vasemmalle, sekä 4 keppiä. Jälki meni myötä-, vasta-, ja poikittaistuuleen. Joten aika haasteellinen se oli.
Mutta kyllähän hoffi tekee, kun kerran on käsketty. Meillä kun tota asennetta riittää, se vaan pitää osata valjastaa ja kanavoida. Tässä oli Teille kaikille vihje. Voin sen suomentaakkin. Ei hoffi ole vaikea koira, se vaan vaatii erilaisen ajatusmallin kun moni muu rotu ja harva ihminen osaa ajatella asioita yhtä monimuotoisesti kun hoffit.
Löysin Hannan hukkaamia keppejäkin, osan jätin kyllä peltoonkin, muut sai ettiä ne.
Se oli mielenkiintonen pelto ja homma. Eikä ainakaan helppo. Jäljen päästä mä löysin semmosen purupatukan, mitä sitten vähän ensin revittiin ukon kanssa. Sen jälkeen se käski mut sivulle ja sano että vie ja näytti Hannan suuntaan. Mä tempasin sitten lelu suussa Hannan luo reilu 100 metrin päähän ja se lähetti mut taas takas ukolle. Se oli melkosen kivaa päästellä menemään oikeen urakalla aavalla pellolla. Ainoana koirana siellä, LAATUAIKAA.
Iitakin oli jälestämässä tosiaan. Siinä tytössä on kyllä melkonen päättäväisyys. Sitkeesti sekin veti semmosen 650 m jälkeä. Välillä se ihmetteli missä se jälki menee, mutta se on niin sitkeä ja päättäväinen tyttö että paino menemään vaan kokoajan.
Iitan kanssa on kiva olla reissussa. Se kun osaa olla nätisti eikä turhia säädä kokoajan.
Iitallakin on ollu noi ilmasut vähän hakusessa välillä, kyllä se tietää homman, muttei aina malta pysähtyä siihen.
ei voi muuta sanoo kun että kaunista ja kivaa oli. Erityisen suuri kiitos Katjalle porukoineen. Ja Hannalle tietty kanssa.
Ei tässä kummempia taaskaan, palataan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
Oltiinkin viikonloppuna Iitan, Hannan ja Ukon kanssa jäljestämässä todella komeissa maisemissa Paimiossa.
Peltoaukeaa oli kilometritolkulla joka suuntaan ja voin kertoa että tuolla muuten tuulta riitti.
Ukko sano että pohja on sateetomien päivien jälkeen kova ja Hannan talloma jälki ei varmaan juurikaan löydy. Asiaa ei helpottanut tuolla isolla aukeala puhaltava mieletön tuuli, mutta ukkoa lainatakseni "voihan se joskus olla tommonen keli oikeestikkin" :)
Tossa on kaverimme © Katjan ottama kuva paikasta, niinkun kaikki muutkin kuvat tässä jutussa © .
Eli kuten näkyy.... aaketa riittää.
No Hanna tallo mulle semmosen noin 500 metrin jäljen 4 kulmalla oikeelle ja vasemmalle, sekä 4 keppiä. Jälki meni myötä-, vasta-, ja poikittaistuuleen. Joten aika haasteellinen se oli.
Mutta kyllähän hoffi tekee, kun kerran on käsketty. Meillä kun tota asennetta riittää, se vaan pitää osata valjastaa ja kanavoida. Tässä oli Teille kaikille vihje. Voin sen suomentaakkin. Ei hoffi ole vaikea koira, se vaan vaatii erilaisen ajatusmallin kun moni muu rotu ja harva ihminen osaa ajatella asioita yhtä monimuotoisesti kun hoffit.
Löysin Hannan hukkaamia keppejäkin, osan jätin kyllä peltoonkin, muut sai ettiä ne.
Se oli mielenkiintonen pelto ja homma. Eikä ainakaan helppo. Jäljen päästä mä löysin semmosen purupatukan, mitä sitten vähän ensin revittiin ukon kanssa. Sen jälkeen se käski mut sivulle ja sano että vie ja näytti Hannan suuntaan. Mä tempasin sitten lelu suussa Hannan luo reilu 100 metrin päähän ja se lähetti mut taas takas ukolle. Se oli melkosen kivaa päästellä menemään oikeen urakalla aavalla pellolla. Ainoana koirana siellä, LAATUAIKAA.
Iitakin oli jälestämässä tosiaan. Siinä tytössä on kyllä melkonen päättäväisyys. Sitkeesti sekin veti semmosen 650 m jälkeä. Välillä se ihmetteli missä se jälki menee, mutta se on niin sitkeä ja päättäväinen tyttö että paino menemään vaan kokoajan.
Iitan kanssa on kiva olla reissussa. Se kun osaa olla nätisti eikä turhia säädä kokoajan.
Iitallakin on ollu noi ilmasut vähän hakusessa välillä, kyllä se tietää homman, muttei aina malta pysähtyä siihen.
ei voi muuta sanoo kun että kaunista ja kivaa oli. Erityisen suuri kiitos Katjalle porukoineen. Ja Hannalle tietty kanssa.
Ei tässä kummempia taaskaan, palataan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Helteet helpotti
Jaahas, se tuntuu taas helteetkin helpottaneen.
Aika tukalaa se jo olikin hetken aikaa, mutta nyt onkin sitten ollu sateisempaa ja koleempaa muutaman päivän.
ollan treenattu pihassa lähinnä ja uimassa ei oo nyt tarvinnu käydä, siellä kastuu ihan ulkona ollessaankin.
Sen enempiä ei juuri nyt olla tehty.
Huhua kuulin hiukan että oltas menossa ehkä viikonloppuna ajamaan jälkeä oikeen urakalla, mutta katotaan nyt miten tää etenee.
Ukolla on käyny vieraita koiria koulutettavana jonkun verran, ei ne mua niinkään haittaa, mutta Wilmalla meinaa väliin hermot pettää kun niitä on siinä kentällä treenattavana. Se kouluttaa yksityisopetuksena jonkun verran, ja tuntuu tykkäävän siitä hommasta.
Siinä on ollu monen rotusta ja kokostakin treenattavaa, ja mä saan katella niiden touhuja. Vaikkakin mielellään käännän selän niille, etten nää mitä ne tekee. Mua hiukka jurppii kun mä en pääse aina mukaan treeneihin.
Wilma alkaa näyttää taas melkosen ruipalta, kun on tiputtanu karvojaan. Ei sillä raukalla kyllä mitään lihaksia juurikaan ole, toisaalta miks olis kun ei pysty paljoa juoksemaan.
Iita on käynny Hannan kanssa treeneissä ja ukon kanssa pihalla tekevät. Siitä on tullu aika hieno tyttö.
Noh, ei mulla kummempia tässä, palataanhan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
Aika tukalaa se jo olikin hetken aikaa, mutta nyt onkin sitten ollu sateisempaa ja koleempaa muutaman päivän.
ollan treenattu pihassa lähinnä ja uimassa ei oo nyt tarvinnu käydä, siellä kastuu ihan ulkona ollessaankin.
Sen enempiä ei juuri nyt olla tehty.
Huhua kuulin hiukan että oltas menossa ehkä viikonloppuna ajamaan jälkeä oikeen urakalla, mutta katotaan nyt miten tää etenee.
Ukolla on käyny vieraita koiria koulutettavana jonkun verran, ei ne mua niinkään haittaa, mutta Wilmalla meinaa väliin hermot pettää kun niitä on siinä kentällä treenattavana. Se kouluttaa yksityisopetuksena jonkun verran, ja tuntuu tykkäävän siitä hommasta.
Siinä on ollu monen rotusta ja kokostakin treenattavaa, ja mä saan katella niiden touhuja. Vaikkakin mielellään käännän selän niille, etten nää mitä ne tekee. Mua hiukka jurppii kun mä en pääse aina mukaan treeneihin.
Wilma alkaa näyttää taas melkosen ruipalta, kun on tiputtanu karvojaan. Ei sillä raukalla kyllä mitään lihaksia juurikaan ole, toisaalta miks olis kun ei pysty paljoa juoksemaan.
Iita on käynny Hannan kanssa treeneissä ja ukon kanssa pihalla tekevät. Siitä on tullu aika hieno tyttö.
Noh, ei mulla kummempia tässä, palataanhan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Ja vauhtia riittää taas
Moro.
Sairaslomat on lusittu ja kaikki on taas hyvin. Kiitos Skutille kun tutkit mut ja kerroit miten mä tuun kuntoon.
Ollaan käyty jonkun verran uimassa Iitan kanssa, ja se pikku pirpana alkaa jo ite tulemaan veteen. Hirveen huono uimari se on vielä, toisin kun mä.
Mähän vetelen kun saukko pitkin järven, joen tai lammen pintaa. Uimminen on ehkä ensteksi parasta hommaa.
Tossa näätte miten mestariuimari Hiski menee tyynellä järvellä.
Eilen myllättiin hiukan pihassa illalla kun keli jäähty. Nyt on ollut päivällä semmosen 30 varjossa, niin ei hirveesti jaksa touhuta. toki aina vähän, mutta illalla jaksaa jo sitten ihan kunnolla.
Ensin pelattiin jalkapalloo ukon, Tuukan, Wilman ja Iitan kanssa. Wilma taas rupes kuumenee niin kovin että menin aalle, kun se könkkä ei pääse sinne.
Hah, sinne jäi musta ruikuttaan :)
No Iitahan katteli että missäs mä oon ja veti kanssa ton aan ihan heittämällä. Sillä on sen verran kova lihaskunto että ei ole mitään ongelmaa hypätä tonne. Ja kun se on kevytrakenteinenkin, niin pääsee ehjänä alaskin.
Viikonloppuna oli Unnan ja mun pentuja käymässä. Yhtä vaille kaikki oli taas paikalla. Ja Unskikin oli.Hienoja pentusia ovat. Osa meni ton A-esteen ja tekivät rally-tokoa Hannan opastamana tuossa meiän kentällä.
Tossa kuva Unskista... kaunishan tuo on kun mikä, joten ei hmekkään että pentusetkin on komeita ja viisaita.
Siinä nuo rivissä seisoo sitkeesti, vaikka helle oli todella kova. Kyllä saa olla tyytyväinen jokaisesta kerpuusista. Hienoissa kodeissa hienot pentuset.
Hyvin nuo on sopeutuneet koteihinsa, ja kodit hoffeihinsa.
Ei tässä taas mitään ihmeellisempää... palataan astialle ja nautitaan kesästä.
T:
Hiski The Hovawart
Sairaslomat on lusittu ja kaikki on taas hyvin. Kiitos Skutille kun tutkit mut ja kerroit miten mä tuun kuntoon.
Ollaan käyty jonkun verran uimassa Iitan kanssa, ja se pikku pirpana alkaa jo ite tulemaan veteen. Hirveen huono uimari se on vielä, toisin kun mä.
Mähän vetelen kun saukko pitkin järven, joen tai lammen pintaa. Uimminen on ehkä ensteksi parasta hommaa.
Tossa näätte miten mestariuimari Hiski menee tyynellä järvellä.
Eilen myllättiin hiukan pihassa illalla kun keli jäähty. Nyt on ollut päivällä semmosen 30 varjossa, niin ei hirveesti jaksa touhuta. toki aina vähän, mutta illalla jaksaa jo sitten ihan kunnolla.
Ensin pelattiin jalkapalloo ukon, Tuukan, Wilman ja Iitan kanssa. Wilma taas rupes kuumenee niin kovin että menin aalle, kun se könkkä ei pääse sinne.
Hah, sinne jäi musta ruikuttaan :)
No Iitahan katteli että missäs mä oon ja veti kanssa ton aan ihan heittämällä. Sillä on sen verran kova lihaskunto että ei ole mitään ongelmaa hypätä tonne. Ja kun se on kevytrakenteinenkin, niin pääsee ehjänä alaskin.
Viikonloppuna oli Unnan ja mun pentuja käymässä. Yhtä vaille kaikki oli taas paikalla. Ja Unskikin oli.Hienoja pentusia ovat. Osa meni ton A-esteen ja tekivät rally-tokoa Hannan opastamana tuossa meiän kentällä.
Tossa kuva Unskista... kaunishan tuo on kun mikä, joten ei hmekkään että pentusetkin on komeita ja viisaita.
Siinä nuo rivissä seisoo sitkeesti, vaikka helle oli todella kova. Kyllä saa olla tyytyväinen jokaisesta kerpuusista. Hienoissa kodeissa hienot pentuset.
Hyvin nuo on sopeutuneet koteihinsa, ja kodit hoffeihinsa.
Ei tässä taas mitään ihmeellisempää... palataan astialle ja nautitaan kesästä.
T:
Hiski The Hovawart
torstai 16. toukokuuta 2013
Sairasloma
Just se... se on syvältä... me inhotaan ukon kanssa olla paikallaan. Ukon ei tartte, mutta mun "pitää ottaa rauhallisesti"..kele. Wilmanhan se pitäs rauhottavia ottaa eikä mun. Wilma törmäsi minuun noin 40 km / h ja MUN lapa revähti, niin kenen pitää ottaa rauhallisesti 2 viikkoa ??? Hiskin tietty.. sehän olikin syypää tähän..kele, että ottaa pannuun.
Ainoa lohtu on että ukko piti mua parina päivänä kanssaan kaikessa ja rillattiin yhessä, makkara on hyvää.
Ainoa vaan tuossakin että arvatkaa oliko nuo 3 mulle? Juu ei ollu, vaan toi pieni nokare.
Noh kuulemma 2 viikkoa rauhallisesti niin sitten oon entiselläni. Wilma tosiaan juoksi pellolla täysiä mun lapaa päin ja sieltä revähti jotain.
Ukko sano kyllä että mun kisaurat oli siinä, pääsin kuulemma kevennetylle palvelukselle.
Meen jollain välillä vielä tekemään jotain, mutta kaikki tavotteet on unohdettu kisarintamalla.
Jotta kiitos Wilma vaan. Noh, eihän se ittelleen mitään voi.
Mun tyttöystävä kokelas Iitakin on kunnostautunut. Se kävi ukon kanssa BH-kokeessa tiistaina. Ei ne treenannu sitä juurikaan ole, ja Iitahan on vasta 1v ja 4kk. Mutta läpäisivät ne sen. Hieno tyttö tuo Iita.
Samaisessa kokeessa oli meiän perheen LaitelanKukko alias Nismo. Siis se Hannan Chihu.. se samainen kirppu joka oli pirun ärhäkkä kun muutti meille, mutta nyt jo ihan ihmisiks. Sekin läpäisi kokeen ja siitä tuli Suomen ensimmäinen BH Chihu. Onne molemmille.
Ei tässä mitään ihmeempiä, palataan astialle jossain välissä kun tää sairasloma loppuu.
T:
Hiski The Hovawart
Ainoa lohtu on että ukko piti mua parina päivänä kanssaan kaikessa ja rillattiin yhessä, makkara on hyvää.
Ainoa vaan tuossakin että arvatkaa oliko nuo 3 mulle? Juu ei ollu, vaan toi pieni nokare.
Noh kuulemma 2 viikkoa rauhallisesti niin sitten oon entiselläni. Wilma tosiaan juoksi pellolla täysiä mun lapaa päin ja sieltä revähti jotain.
Ukko sano kyllä että mun kisaurat oli siinä, pääsin kuulemma kevennetylle palvelukselle.
Meen jollain välillä vielä tekemään jotain, mutta kaikki tavotteet on unohdettu kisarintamalla.
Jotta kiitos Wilma vaan. Noh, eihän se ittelleen mitään voi.
Mun tyttöystävä kokelas Iitakin on kunnostautunut. Se kävi ukon kanssa BH-kokeessa tiistaina. Ei ne treenannu sitä juurikaan ole, ja Iitahan on vasta 1v ja 4kk. Mutta läpäisivät ne sen. Hieno tyttö tuo Iita.
Samaisessa kokeessa oli meiän perheen LaitelanKukko alias Nismo. Siis se Hannan Chihu.. se samainen kirppu joka oli pirun ärhäkkä kun muutti meille, mutta nyt jo ihan ihmisiks. Sekin läpäisi kokeen ja siitä tuli Suomen ensimmäinen BH Chihu. Onne molemmille.
Ei tässä mitään ihmeempiä, palataan astialle jossain välissä kun tää sairasloma loppuu.
T:
Hiski The Hovawart
tiistai 7. toukokuuta 2013
Oho.. sehän meni äkkiä?!
Aika meinaan. Tässä on ollu niin erilaisia hommia paljon.
Iitalla oli juoksut ja mä en saannu olla sen kanssa juurikaan tekemisissä, vaikka mä kyllä olisin halunnut mutta ukko ei.
Kenttä on valmis ja siinä on nyt hiekkapinta, katotaan mitä jatkossa. Veikkaisin kyllä että se toistaiseksi ainakin pysyy hiekkana.
Ukolla on ollu pirun kiire kokoajan. Pihaa on laitettu, haketta tehty, sähköjä vedetty ja meitä hoffeja se on käytelly tuolla alaapelloilla juoksemassa.
Se on kyllä melkosen hauskaa, kun saa pelto-ojissa ja pelloilla ittensä oikeen sotkee ;)
Tossa on muuten Iitasta ja musta kuva eilisestä, nyt saadaan olla jo näin lähekkäin, mutta päivät vielä eri tarhoissa.
Iita on ihan kivan näkönen tyttö kuten huomaatte, vaikkakin hiukan pöhköhän sekin on, niinkun kaikki hoffit :D
Pääasia on että talvi loppu vihdoin ja viimein, HYVÄ.
Nyt alkaa kesä ja pääsee uimaan.
Mä joudun varmaan opettamaan Iitan tänä vuonna uimaan oikeen kunnolla, Wilma ei saa tähän opetukseen osallistua, se kun ei itekkään oikeen osaa.
Mä yritän laittaa tohon kyselyn Teille taas kohta, mutta nyt mun täytyy jatkaa hommiani.
Palataan taasen astialle...
T:
Hiski The Hovawart
Iitalla oli juoksut ja mä en saannu olla sen kanssa juurikaan tekemisissä, vaikka mä kyllä olisin halunnut mutta ukko ei.
Kenttä on valmis ja siinä on nyt hiekkapinta, katotaan mitä jatkossa. Veikkaisin kyllä että se toistaiseksi ainakin pysyy hiekkana.
Ukolla on ollu pirun kiire kokoajan. Pihaa on laitettu, haketta tehty, sähköjä vedetty ja meitä hoffeja se on käytelly tuolla alaapelloilla juoksemassa.
Se on kyllä melkosen hauskaa, kun saa pelto-ojissa ja pelloilla ittensä oikeen sotkee ;)
Tossa on muuten Iitasta ja musta kuva eilisestä, nyt saadaan olla jo näin lähekkäin, mutta päivät vielä eri tarhoissa.
Pääasia on että talvi loppu vihdoin ja viimein, HYVÄ.
Nyt alkaa kesä ja pääsee uimaan.
Mä joudun varmaan opettamaan Iitan tänä vuonna uimaan oikeen kunnolla, Wilma ei saa tähän opetukseen osallistua, se kun ei itekkään oikeen osaa.
Mä yritän laittaa tohon kyselyn Teille taas kohta, mutta nyt mun täytyy jatkaa hommiani.
Palataan taasen astialle...
T:
Hiski The Hovawart
torstai 28. maaliskuuta 2013
Reeniä..treeniä ja tottistelua
Morjesta.
Kenttä alkaa olemaan valmis, koska me ollaan ukon kanssa treenattu harvasa aamu hetki.
On siinä käyny jo vieraitakin treenaamassa ja kuulemma lisää on tulossa. Oikeestaan aika kiva tuollainen oma kenttä pihassa, voidaan aina tottistella kun ukosta siltä tuntuu. iitankin kanssa ne tottisteli, mutta mun kanssa enemmän.
Tänä aamuna tottisteltiin ja Wilma oli meiän seurana :) mä naureskelin kun Wilmakin yritti totella mulle annettuihin käskyihin. Meni se maahan ja istu ja seuraskin. Mutta enemmän se ihmetteli mitä me tehään.
Wilmasta on tullu ihan pöhkö näin keväällä. Se juoksee kun aropupu pitkin pihaa, pyytää mua leikkiin ja leikkii iitan kanssa.
Lääkkeitä se ei oo syönny enää aikoihin niihin lonkkiinsa ja vauhti sekä elämä parani liki heti. Katotaan nyt kauanko tää kestää, mutta ukko sano että ei kenenkään sisuskalut kestä jatkuvaa verrattain isoa särkylääkeannosta pitkään, ja siks halusi ainakin taukoa pitää niistä.
Mutta voin sanoa että vauhti sillä kasvo sen myötä. Iitakaan ei saannu sitä pihassa kiinni ja se sentään juoksee liki 60 km/h.
Hannan kanssa oon käynny hiukan käpyttelee ja Hanna ja Iita on ollu enempi kelkkailu hommissa.
Kevät ei meinaa sitten tulla vissiin ollenkaan... lunta on edelleen joka paikka täysi ja jäätä. Mulla rupee hitsaamaan kiinni ihan kohta. Toivotaan nyt että se alkais lämpenemään, kun ei tämmöstä talveekaan nyt montaa vuotta putkeen jaksais, olis kiva päästä vaikka jäljestään välillä.
Mun tytär Mila ja poika Rokkakin kävi kylässä yks päivä. Hienoja otuksiahan ne on. Mä oon niistä aika ylpee.
Mut ei tässä piruumpia, palataan taas astialle kun siltä tuntuu..
T:
Hiski The Hovawart
Kenttä alkaa olemaan valmis, koska me ollaan ukon kanssa treenattu harvasa aamu hetki.
On siinä käyny jo vieraitakin treenaamassa ja kuulemma lisää on tulossa. Oikeestaan aika kiva tuollainen oma kenttä pihassa, voidaan aina tottistella kun ukosta siltä tuntuu. iitankin kanssa ne tottisteli, mutta mun kanssa enemmän.
Tänä aamuna tottisteltiin ja Wilma oli meiän seurana :) mä naureskelin kun Wilmakin yritti totella mulle annettuihin käskyihin. Meni se maahan ja istu ja seuraskin. Mutta enemmän se ihmetteli mitä me tehään.
Wilmasta on tullu ihan pöhkö näin keväällä. Se juoksee kun aropupu pitkin pihaa, pyytää mua leikkiin ja leikkii iitan kanssa.
Lääkkeitä se ei oo syönny enää aikoihin niihin lonkkiinsa ja vauhti sekä elämä parani liki heti. Katotaan nyt kauanko tää kestää, mutta ukko sano että ei kenenkään sisuskalut kestä jatkuvaa verrattain isoa särkylääkeannosta pitkään, ja siks halusi ainakin taukoa pitää niistä.
Mutta voin sanoa että vauhti sillä kasvo sen myötä. Iitakaan ei saannu sitä pihassa kiinni ja se sentään juoksee liki 60 km/h.
Hannan kanssa oon käynny hiukan käpyttelee ja Hanna ja Iita on ollu enempi kelkkailu hommissa.
Kevät ei meinaa sitten tulla vissiin ollenkaan... lunta on edelleen joka paikka täysi ja jäätä. Mulla rupee hitsaamaan kiinni ihan kohta. Toivotaan nyt että se alkais lämpenemään, kun ei tämmöstä talveekaan nyt montaa vuotta putkeen jaksais, olis kiva päästä vaikka jäljestään välillä.
Mun tytär Mila ja poika Rokkakin kävi kylässä yks päivä. Hienoja otuksiahan ne on. Mä oon niistä aika ylpee.
Mut ei tässä piruumpia, palataan taas astialle kun siltä tuntuu..
T:
Hiski The Hovawart
keskiviikko 13. maaliskuuta 2013
Ny se sekos
Ny tuo ukko tuli hulluksi. Se alko tekee omaa koulutuskenttää pihaan, tai siis tähän rinteeseen. Se sano vaan että "Joo..jotkut käy lomalla ulkomailla, lomalla, ryyppää tai laittaa autoihin rahansa. Minä teen koulutuskentän"
Oikeessahan se on, kuka investoi mihinkin. Toisaalta kyllä kai sekin tarvis sitä lomaakin joskus, mutta ei se oo sellasta tyyppiä että jaksais missään auringossa makailla montaa tuntia, saati sitten viikkoa. KaikenAikaa se jotain tekee ja suunnittelee. Joo mä tiedän että tossa näyttää olevan kirjotusvirhe, mutta ei siinä ole...huomaatte myöhemmin.
Kuten näkyy meillä on ollu tarhassa aika aitiopaikka katella tota hommaa, saas nähä mimmonen savilieju tohon jää. Ukko kyllä sano ajattavansa siihen soraakin, heti kun saa taas vaan rahaa säästöön. Laitan kuvia lisää kun kenttä alkaa valmistuu enemmän, toi on kuulemma "alkusoittoa".
Me ollaan oltu agility ja toko treeneissä. Mun poika Rokka on ehkä maailman nopein ja elastisin pujottelija. Siitä ei taida nyt videota ollakkaan saatavilla, mutta laitan sen jossain vaiheessa.
IÖita on haissu muutaman päivän nyt todella mielenkiintoselle, mutta ukko pitää meitä erillään syystä tai toisesta. ihme touhua sanon minä.
Laitan teille nyt taas kyselyä tohon ja aiheena on kentän pinta, sora vai nurmi?
Ei tässä muuta, mä meen takas valvomaan kentän rakennusta.
Palataan astialle......
T:
Hiski The Hovawart
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Korjausta asiaan!
No ni. Äänestys on päättynyt ja 12 sanoo että laji kun laji niin hoffi tekee... yhen mielestä hoffi on puhas toko koira ja yks sanoo että me ei tehä mitään.. että ollaan seurakoiria.
No nuo 12 "opetuslasta" on ollu oikeessa ja sinulle vääräuskoselle joka väitit että me ei tehä mitään, niin tuuppa kattoon kun pyyhitään toko, jälkee, agilityä, valjakkohommia, jne, jne, jne ja maataan sohvan vieressä illat, että niin.
Tossa on muuten kuva kun kesken tottistreenien ukko halus taas ottaa välillä kuvia musta. Olis kiva tietää montakohan kuvaa sillä on musta, kun se on niitä kohta 7 vuotta räpsinny. Noh, onhan se tietty että komeeta on kiva kuvaa :)
Mun ja Unnan pennutkin täytti 2 vuotta just, äkkiä ne kasvaa ne rotjakkeetkin. Niistä on tullut tavan isojakin jo. Onnittelut Teille kakarat :)
Rokka, se merkkari poika, starttas epävirallisissa agi-kisoissakin. Ukko oli kattomassa ollu ja se oli menny TODELLA hienosti rataa jo. Aika hyvin koltiaiselta joka on käynny treeneissäkin alle kymmenen kertaa. Toivottavasti menevät virallisiinkin vaan het koht, oli se niin hienosti menny.
Tossa se mun poika menee...aika hieno kolli.
Tuukka otti radat videollekin:
Ja toinen:
Ei tosiaan hullumpaa menoa tolla treenimäärällä. Ukko ja minä ollaan todella otettuja miten hienosti niillä menee.
Noh ei tässä muuta, palataan astialle.
Laitan uuden kyselyn kun hetken katotte noita nykyisiä vastauksia.
T:
Hiski The Hovawart
No nuo 12 "opetuslasta" on ollu oikeessa ja sinulle vääräuskoselle joka väitit että me ei tehä mitään, niin tuuppa kattoon kun pyyhitään toko, jälkee, agilityä, valjakkohommia, jne, jne, jne ja maataan sohvan vieressä illat, että niin.
Tossa on muuten kuva kun kesken tottistreenien ukko halus taas ottaa välillä kuvia musta. Olis kiva tietää montakohan kuvaa sillä on musta, kun se on niitä kohta 7 vuotta räpsinny. Noh, onhan se tietty että komeeta on kiva kuvaa :)
Mun ja Unnan pennutkin täytti 2 vuotta just, äkkiä ne kasvaa ne rotjakkeetkin. Niistä on tullut tavan isojakin jo. Onnittelut Teille kakarat :)
Rokka, se merkkari poika, starttas epävirallisissa agi-kisoissakin. Ukko oli kattomassa ollu ja se oli menny TODELLA hienosti rataa jo. Aika hyvin koltiaiselta joka on käynny treeneissäkin alle kymmenen kertaa. Toivottavasti menevät virallisiinkin vaan het koht, oli se niin hienosti menny.
Tossa se mun poika menee...aika hieno kolli.
Tuukka otti radat videollekin:
Ja toinen:
Ei tosiaan hullumpaa menoa tolla treenimäärällä. Ukko ja minä ollaan todella otettuja miten hienosti niillä menee.
Noh ei tässä muuta, palataan astialle.
Laitan uuden kyselyn kun hetken katotte noita nykyisiä vastauksia.
T:
Hiski The Hovawart
maanantai 11. helmikuuta 2013
Laskiaisriehaa
Moro.
Eilen oltiin ukon kanssa Karkkilan seurakunnan laskiaisriehassa. Meille oli aurattu ennen näitä lumisateita semmonen 200 metrin lenkki pieneen rinteeseen. Ajatuksena seurakunnalla oli ollut että Hiski poika kävelee länkivaljaissa ja vetää ahkiota... ja lapset saa istua ahkiossa.
Noh, mehän ukon kanssa suurina pakanoina otettiin haaste vastaan. Reilu 70-80 lasta ja 2h putkeen mä vedin niitä. Ukko huilas pari kertaa pienen aikaa, ja Hanna ojasti mua sillä välin. Ne joutu vähän jarruttelee mun menoa, ettei lapset lentele kyydistä kun hoffi painelee menee. Oli ne siitä ukolle maksannu jonkun korvauksenkin, ainakin se toimitti verokirjan sinne. Ukko sanokin että se yrittää kerää rahaa, jotta saa koulutuskentän tehtyä siihen meiän pihaan ja kuulemma lahjotuksia otetaan vastaan.
Kustannusarvio sillä on laadittu ja noin 2-3 tonnii se tekee. Eilisestä jäi verojen jälkeen pari kymppiä, joten muutaman rundin saa Hiski vielä painaa ennenkun kenttä on valmis. Mutta näillä mennään. olishan se kiva että olis oikea koulutuskenttä, missä voitas treenailla ukon ja kavereitten kanssa, mutta katsotaan. Tuleekohan siitä Hiskin areena?
Laskekaas muuten piruuttaan paljonko tekee 70 x 200 metriä... se on 14 km. Sen verran vähintään vedin ahkiota eilen lumessa, siellä ollen jonkun kyydissä.
Tossa on ukon ottama kuva ennenkun alettiin hommiin.
Ukolla ei ollu oikeen aikaa kuvailla siinä, ja sehän se ongelma aina onkin. Se kuvaa liki ainoana aina, ja siks meistä ei oikeen kimppakuvia olekkaan... vähän surullista sekin.
Mutta pari toimittajaa siellä oli kuvaamassa ja tekemässä juttua meistä, ehkä niillä on kuviakin. Katotaan kun lehet ilmestyy. Olihan tuo ihan kivaa, ei siinä mitään ja Hiski The Hovawart jaksaa TÄMÄNKIN homman. Ja vasemmalla olevassa äänestyksessä jonkun kannttaa muuttaa mielipidettään het... kuten näät mä teen tänkin homman ;)
Noh ei kummempia, palataan astialle jossain vaiheessa.
T:
Hiski The Hovawart
Eilen oltiin ukon kanssa Karkkilan seurakunnan laskiaisriehassa. Meille oli aurattu ennen näitä lumisateita semmonen 200 metrin lenkki pieneen rinteeseen. Ajatuksena seurakunnalla oli ollut että Hiski poika kävelee länkivaljaissa ja vetää ahkiota... ja lapset saa istua ahkiossa.
Noh, mehän ukon kanssa suurina pakanoina otettiin haaste vastaan. Reilu 70-80 lasta ja 2h putkeen mä vedin niitä. Ukko huilas pari kertaa pienen aikaa, ja Hanna ojasti mua sillä välin. Ne joutu vähän jarruttelee mun menoa, ettei lapset lentele kyydistä kun hoffi painelee menee. Oli ne siitä ukolle maksannu jonkun korvauksenkin, ainakin se toimitti verokirjan sinne. Ukko sanokin että se yrittää kerää rahaa, jotta saa koulutuskentän tehtyä siihen meiän pihaan ja kuulemma lahjotuksia otetaan vastaan.
Kustannusarvio sillä on laadittu ja noin 2-3 tonnii se tekee. Eilisestä jäi verojen jälkeen pari kymppiä, joten muutaman rundin saa Hiski vielä painaa ennenkun kenttä on valmis. Mutta näillä mennään. olishan se kiva että olis oikea koulutuskenttä, missä voitas treenailla ukon ja kavereitten kanssa, mutta katsotaan. Tuleekohan siitä Hiskin areena?
Laskekaas muuten piruuttaan paljonko tekee 70 x 200 metriä... se on 14 km. Sen verran vähintään vedin ahkiota eilen lumessa, siellä ollen jonkun kyydissä.
Tossa on ukon ottama kuva ennenkun alettiin hommiin.
Ukolla ei ollu oikeen aikaa kuvailla siinä, ja sehän se ongelma aina onkin. Se kuvaa liki ainoana aina, ja siks meistä ei oikeen kimppakuvia olekkaan... vähän surullista sekin.
Mutta pari toimittajaa siellä oli kuvaamassa ja tekemässä juttua meistä, ehkä niillä on kuviakin. Katotaan kun lehet ilmestyy. Olihan tuo ihan kivaa, ei siinä mitään ja Hiski The Hovawart jaksaa TÄMÄNKIN homman. Ja vasemmalla olevassa äänestyksessä jonkun kannttaa muuttaa mielipidettään het... kuten näät mä teen tänkin homman ;)
Noh ei kummempia, palataan astialle jossain vaiheessa.
T:
Hiski The Hovawart
torstai 17. tammikuuta 2013
Pakkasta pitelee
No ni, ei oo enää kurakeleistä tietoa.
pakkanen huitelee tasasta 10 astetta ja välillä vähemmän ja välillä enemmän.
Hyvin tarkenee, eikä oo liian kylmäkään vielä. Kesä ja kevät saisi kyllä jo tulla, mun tekee mieli lähtee uusille aluevaltauksille ja niitä ei talvella oikeen voi tehä.
Tää Suomen talvi hiukan rajottaa maailman vallotusta :)
Laitoin tohon sivuun nyt uuden kyselyn Teille.
Mikäs se on Teidän mielestä parasta hoffille noin harrastus mielessä?
Asiasta keskustellaan ja tulen antamaan "Hiski The Hovawartin" presidentti lausunnon tähän asiaan, mutta etten vaikuta äänestystulokseen, niin en sano vielä mitään.
Kommentteihin olisi kiva saada äänestäjien perustelut äänestykseen.
Wilma on klinkannu muutamana päivänä, saas nähä jättääkö se meiän lauman kohta. Toivotaan ettei, on se kuitenkin aika wiiii-wiiii. Ukko kun sano sille noin, niin se saa hirveet kilarit ja juoksee ympyrää ja heittelee ilmassa 360 astetta.
Iita on omanlaisensa hömelö sekin, vauhtia ja vaaratilanteita riittää. Jouduin ykspäivä antaa sille korville kun se kokoajan roikku mussa. Nyt se onkin kulkennu pari päivää vähän vilkuillen mua ja on paljon varovaisempi. Hyvä niin. Se ei oo enää pentu ja sen on itekkin jo syytä tietää se. Se täytti viikonloppuna vuoden ja sai kissan märkäruokaa ....mä en saannu.. reilu meininki.
Mutta ei muuta nyt, palataanhan taas astialle.
T:
Hiski The Hovawart
pakkanen huitelee tasasta 10 astetta ja välillä vähemmän ja välillä enemmän.
Hyvin tarkenee, eikä oo liian kylmäkään vielä. Kesä ja kevät saisi kyllä jo tulla, mun tekee mieli lähtee uusille aluevaltauksille ja niitä ei talvella oikeen voi tehä.
Tää Suomen talvi hiukan rajottaa maailman vallotusta :)
Laitoin tohon sivuun nyt uuden kyselyn Teille.
Mikäs se on Teidän mielestä parasta hoffille noin harrastus mielessä?
Asiasta keskustellaan ja tulen antamaan "Hiski The Hovawartin" presidentti lausunnon tähän asiaan, mutta etten vaikuta äänestystulokseen, niin en sano vielä mitään.
Kommentteihin olisi kiva saada äänestäjien perustelut äänestykseen.
Wilma on klinkannu muutamana päivänä, saas nähä jättääkö se meiän lauman kohta. Toivotaan ettei, on se kuitenkin aika wiiii-wiiii. Ukko kun sano sille noin, niin se saa hirveet kilarit ja juoksee ympyrää ja heittelee ilmassa 360 astetta.
Iita on omanlaisensa hömelö sekin, vauhtia ja vaaratilanteita riittää. Jouduin ykspäivä antaa sille korville kun se kokoajan roikku mussa. Nyt se onkin kulkennu pari päivää vähän vilkuillen mua ja on paljon varovaisempi. Hyvä niin. Se ei oo enää pentu ja sen on itekkin jo syytä tietää se. Se täytti viikonloppuna vuoden ja sai kissan märkäruokaa ....mä en saannu.. reilu meininki.
Mutta ei muuta nyt, palataanhan taas astialle.
T:
Hiski The Hovawart
torstai 10. tammikuuta 2013
Uusi vuosi ja uudet kujeet
Vuosi vaihtui ja pauketta riitti, minua se nyt ei hetkauta, olen mä sen verran monessa sopassa keitetty.
Kyselyyn vastanneista suurinosa näyttää olevan sekaruokkijoita, sekalaista se minäkin syön mutta kyllä siitä suurinosa on papanaa.
Uusi vuosi ja uudet kujeet...ko? Saas nähä, ukolla on suunnitelmia ja Hannalla on suunnitelmia. Agilityssä ilmeisesti tulen käymään pari kertaa vielä tänäkin vuonna, mutta hiipumaan päin se alkaa, ei sitä enää näillä vuosilla vedetä tosissaan. Sen verran mennään että Hanna pysyy vireessä ja muistaa miten hoffin kanssa mennään radalla ;)
Muitakin lajeja ollaan kateltu ja vanhoja tietysti jatketaan, eli uutta ja vanhaa. Suomen Harrastekoirissa mennään muiden lajien kanssa ja Agilityssä ylpeänä edustan Suomen Hovawartteja. Toki hoffeissa mennään niin kauan että Harrastekoirat saa virallisuutensa liittoihin.
IÖita pirpana kasvaa hitaasti mutta juoksee nopeesti, ei sitä meinaa karkuun päästä. Se on kyllä ihan kiva tyttö, ja aika kuuliainenkin. Wilmalla on päivänsä ja päivänsä. Joskus hyvin, joskus ontuu. Mutta se on muuttunut muutenkin hieman, saas nähä mitä ukko sen kanssa tekee. Ukko oli buukannu mua johonkin pulkanveto hommiinkin, en tiiä tarkalleen koska se on, mutta vauhtia siinä tulee riittämään ;)
No ei tässä muuta, palataan astialle taasen ja vaihetaan toi kysymys tässä lähiaikoina.
T:
Hiski The Hovawart
Kyselyyn vastanneista suurinosa näyttää olevan sekaruokkijoita, sekalaista se minäkin syön mutta kyllä siitä suurinosa on papanaa.
Uusi vuosi ja uudet kujeet...ko? Saas nähä, ukolla on suunnitelmia ja Hannalla on suunnitelmia. Agilityssä ilmeisesti tulen käymään pari kertaa vielä tänäkin vuonna, mutta hiipumaan päin se alkaa, ei sitä enää näillä vuosilla vedetä tosissaan. Sen verran mennään että Hanna pysyy vireessä ja muistaa miten hoffin kanssa mennään radalla ;)
Muitakin lajeja ollaan kateltu ja vanhoja tietysti jatketaan, eli uutta ja vanhaa. Suomen Harrastekoirissa mennään muiden lajien kanssa ja Agilityssä ylpeänä edustan Suomen Hovawartteja. Toki hoffeissa mennään niin kauan että Harrastekoirat saa virallisuutensa liittoihin.
IÖita pirpana kasvaa hitaasti mutta juoksee nopeesti, ei sitä meinaa karkuun päästä. Se on kyllä ihan kiva tyttö, ja aika kuuliainenkin. Wilmalla on päivänsä ja päivänsä. Joskus hyvin, joskus ontuu. Mutta se on muuttunut muutenkin hieman, saas nähä mitä ukko sen kanssa tekee. Ukko oli buukannu mua johonkin pulkanveto hommiinkin, en tiiä tarkalleen koska se on, mutta vauhtia siinä tulee riittämään ;)
No ei tässä muuta, palataan astialle taasen ja vaihetaan toi kysymys tässä lähiaikoina.
T:
Hiski The Hovawart
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)