sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Treenit päätökseen ja hiukan muutakin

Moro,
torstaina sitten vedettiin ukon kanssa tän vuoden viimeset tottis treenit. Nyt meillä alkaa kuukauden tauko, siis kouluttamisessa ja mä saan vihdoin sen kaiken huomion.
Eipä siellä kentällä paljon porukkaa ollu, mutta sentään muutama.

Lumet on kaikki lähteny.... siinä on se hyvä puoli, että ne pirun talttahampaatkin on sitä myöten ainakin osa hävinny. Kato lumimyyrä ei voi elää ilman lunta, näin mä sen oon päätelly.

Eilen oltiin meiän klubin kentällä, kun siellä on sellanen "tapaamis" hetki jäsenille ilman kouluttamista lauantaisin. Oli ihan kivaa kun siellä oli 3 tyttö koiraa ja mä. Sääli ettei ne ollu hoffi tyttöjä, koska meillä synkkas muuten ihan hyvin.

Äsken olin ukon kanssa ulkona ja nyt kun lumimyyrät on lähteny, niin arvatkaa mitä. Tavalliset on tullu. Haistelin yhtä koloo maassa pitkään ja laitoin tassunkin sinne. Sitten taas kuonon tosi syvälle, nostin pään ja odotin....hiljaa.....ihan paikallaan. Olin ninjamaisen ovela TAAS. Myyrä ajatteli että kerkee juoksemaan kavereittensa luo ja lähti kolosta. HAH.... otin salamannopean loikan....ja saavutin sen ällötävän mönkijän alle 5 metrin. Äärettömän nopeat leukani nappas sen suuhuni ja purasin. Ötökästä lähti niin paha ääni et päästin irti. Ukko juoksi siihen viereen ja sano mulle että irti. OK... siis enhän mä enää edes pitäny sitä suussani, otin uudestaan sen ja purasin toisen kerran. Sitten irrotin kun ukko käski uudelleen irti. Menin ukon viereen kun se käski ja katoin kun ukko teilas sen otuksen lopullisesti kivellä. Sain aikamoiset kehut, kun pyydystin sen elukan ja päästin päiviltä. Ja siitä että tottelin niin hienosti. Me ollaan ukon kanssa ihan hyvä tiimi, noissa ötökkä jahdeissa ja oli kiva taas olla avuksi porukoille. Ne kun ei tykkää yhtään noista muista mitkä pyörii meiän tontilla. Sen takia ne varmaan hovawartin on ottanutkin, että joku vahtii niiden pihaa.

Meillä kävi tossa parina päivänä vieraitakin. Mä en oikeen tykkää niistä kun ne tulee meille, vaan ilmotan mieleipiteeni aika jyrkästi. Tää on kuitenkin mun koti ja kun ne tulee niin ne tuntuu hiukan pelkäävän kaikki mua. On kyllä syytäkin, mä oon kuitenkin aika pahapäinen tarvittaessa.
Kyllä mä sitten siitä laannun, kun nään että porukat ottaa ne vastaan, mut täytyy aina hiukan kattoo noita vieraita ihmisiä, että mitäs niillä on mielessä. Ihmisiin kun ei voi luottaa.
Paitsi meiän omaan laumaan.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Lumimyyrien invaasio

Nyt se on sitten alkanu. Lumimyyrien joukkohyökkäys mun tontille meinaan.
Oon harvasa päivä miettiny, et mikä ihme jättää niin hassuja jälkiä pihaan. Seurasin niitä pettämättömän nenäni kanssa moneen kertaan, ja selvishän se. Lumimyyrät, eli ne pienet ilkeet otukset jotka juoksee pitkin lunta ja yrittää tulla sisälle, nyt ne on hyökänneet.
Ukko väittää et ne on hiiriä.... mut mä sanon että lumimyyriä, KOSKA ne pirulaiset kaivautuu välillä lumeen.

Meiän pihassa on niitten jälkiä aikapaljon, niitä tulee mettästä ja pelloilta. Oon tosiaan seurannu niitä jälkivanoja tosi pitkään, mut ne kyllä ravailee niin sekasesti siinä jäljellä edes takas, että meinaa näinkin hyvällä nenällä oleva kaveri väliin eksyä.

Aamullakin mä kuuntelin tosi tarkkaan, kun yks niistä pedoista tais olla siellä lumen alla piilossa. HMH... typerä otus, luulee pääsevänsä Hoffia piiloon. Loikkasin salamana se otuksen iglun päälle niin että lumi tosiaan pöllys.
Se peto ei kuitenkaan ollukaan nukkumassa, vaan meni siellä lumen alla johonkin. Mähiukan seurasin sitä, mutta sit mun nenää rupes palelee, kun se meni täyteen lunta.

Noh.... ainakin "majava" nyt tietää kuka sitä on vastassa. Toivon kaverin oman terveyden kannalta että se juoksi takasin mettään, reppunsa kanssa, ja kertoo siellä kavereilleen, miten vaarallinen meiän piha voi olla.

Mutta kerron taas lisää, jos saan niitä kiinni.

Palataan......

T:
Hiski The Hovawart

lauantai 22. marraskuuta 2008

Rääkkäystäkö?

No just!!!!
Täyttääköhän tää kaikki maholliset Hovarontin rääkkäys kriteerit?
Ette ikinä usko mitä mä jouduin kärsii viime yönä?!?!
OK... mä kerron, mutta istukaa tukevasti, koska tää saattaa järkyttää karaistuneempaakin kaveria.
Ja sit tosiaan.... perheen pienimmät, nukkumaan, koska ne ei toivu tästä ihan äkkiä.

No.... ukko tuli eilen töistä ja ne alko siivoo koko porukka ja mä jouduin oleen tarhassa .... ei siinä vielä mitään, mutta.
Sit kun mut haettiin mä haistoin sen..... VAU.... mieletön lihan tuoksu talossa. Paikallistin sen 8½ kilosen liha köntin het, se oli laitettu uuniin. mmmm....ihana tuoksu.
Arvatkaa sainko hillittyä itteni niin, ettei olis "hiukan" valunu ihan kuolaakin suupielistä?
No mä aattelin et ok, antaa olla, ootan kiltisti. Pakko olla kokoajan kiltti, kun on joulukin tulossa.
Sitten ukko ottaa sen köntin uunista yöllä... JES... nyt aletaan syömään aattelin. NIIN EI...siis se pisti sen koko komeuden eteiseen jäähtyyn. Mä jouduin koko loppu yön ja aamun haisteleen sitä lihaköntin tuoksua ja en saanu syödä sitä?!?! Mitä ihmettä tää on jos ei hovarontin rääkkäystä, hä?
No aamulla se oli jäähtyny ja se veisteli siitä jostain syystä vielä ne herkulliset "läskit" pois. Laitto siihen jauhoa päälle ja taas uuniin. Oisin kyllä voinu syödä sitä ilman jauhojakin.

Nyt se on kuulemma valmis....se sano.... ja mä aattelin etä NO VIHDOIN nyt syödään toi.
Just... ei todellakaan sitten syöty. Se on kuulemma mun koiraklubin pikkujouluihin tehty kinkku ja MÄ en kuulemma edes osallistu niihin pikkujouluihin. OK, ukko lieventi "rikostaan" sen verran että mä sain siitä kinkusta 2 pientä palaa... siis 2 tän kokoselle koiralle.

Jos joku tietää kenelle asiasta vois tehä kantelun, kun mua tollee kiusattiin, niin vois kertoo. Koska mä olin ihan varma että toi oli mun joululahja. Ja voin sanoo että "hiukan" petyin, kun sen syökin ihmiset.

T:
Hiski The Hovawart

perjantai 21. marraskuuta 2008

Kiirettä pukkaa.... mutta sentään jotain

Moro..... mulla on ollu vaikeuksia päästä koneelle, kun ukko istuu siinä kokoajan. Niillä on koiraklubin pikkujoulut ja niiden järjestelyihin menee aikaa.

Viikonloppuna oltiin sammatissa kylässä ja mä sain vahtia semmosta maatalo pihaa. Aika iso vastuu annettiin, mutta kannoin sen kuin MIES.

Ukon systeri tuli kylään alkuviikosta. Mä haukuin sen ensin.... koska se on mun tehtävä.... ja sitten annoin sen rapsutella mua. Se tykkää musta, niinkun kaikki muutkin. Meillä on salaisuuksiakin, en vaan kerro niitä Teille.

Alkuviikko sato vettä ja eilen.... JES.... LUNTA.

Aamulla mentiin ukon kaa ulos ja mä katoin ihan että W.T.F??? miks täällä on ton näköstä????
Jokapaikka ihan valkosena. Sit mä muistin....niin tää on sitä lunta...... äkkiä kattomaan ukon jalkoihin, potkiiko se mulle taas semmosia lumipalloja. Ne on muuten ihan hyviä, mutta ne hukkuu lumeen helposti.

Hiukan ihmettelin, kun mun perässä oli kävelly joku tosi isotassunen koira menin mä mihin vaan.....ainakin jäljistä päätellen. Sit mä hokasin... ne on mun omat jäljet.

Eilen oltiin treeneissäkin. Oli tosi kivaa olla treeneissä kun ei satannu vettä ja pakkasta oli 3 astetta. Hyvä treenikeli siis.

Siellä oli tosi vähän porukkaa, mut ei se oikeestaan haittaa.

Hiukan tottisteltiin ukon kanssa, ennenkun muut tuli. ja sit sain olla autossa.
Enskuussa me ei vedetä ukon kaa yhtään treenejä... vaan me treenataan ihan kahestaan, koko kuukaus.
Hitsi... mä sain eilen ekan joululahjan.... ukko vaan piilotti sen multa. Saan kuulemma sen vasta jouluna. Mä kyllä taisin nähä kuka sen anto, mut ok, mä ootan jouluun asti. Ja oon sitten tosi yllättyny ja onnelinen. On kivaa kun mun fanit antaa mulle lahjoja.

Nyt täytyy lopetella, mä rupeen ihmetteleen millä mä saisin ton lumen pysyy mun tassunpohjista poissa niin....ettei ukko leikkais niitä tassunpohjakarvoja.

Palataan........

T:
Hiski The Hovawart

perjantai 14. marraskuuta 2008

Treenattiin pitkästä aikaa

Moi,
Eilen oli hassut treenit.... EI satannu vettä.
Johan sitä taas on tullukkin, ei oo tehty mitään kivaa, kun vettä tulee vaakatasossa kokoajan.
Mut eilen oltiin kentällä ja mäkin treenasin hiukan, vaikka suurin osa ton ukon ajasta siellä kyllä menee muita opettaessa. Miks mä jään toiseks noille vieraille?? Mä en ymmärrä!!!
Se on vaan niin kiltti että haluaa auttaa ja neuvoo muita jos siltä vaan kysyy, sen pitäs saada hiukan mun piirteitä ja tajuta että me 2 (ukko ja mä) ollaan koira-asioissa ne tärkeimmät.
No joo... siis treenattiin eilen. Ukko teki niille semmosen radan mikä niiden piti mennä.
Ensin oli hyppy.... sitten seuraamista...käännöksiä...pyshtymistä...maahanmenoa, seuraamista taas ja kaikki piti tehä putkeen ilman mun ukno liikkeenohjausta.
Aika hyvin ne meni, ne joutu ite aatteleen tekmisiään.

Hiukan me otettiin ukon kanssa siinä tottista, mut sitten se alko taas kouluttaa niitä paria PK-innokasta. Kotona otettiin hiukan vielä treeniä ja tänä aamuna hypittiin ja kiivettiin A-estettä.
Se oli kivaa.... paitsi että meiän piha alkaa olemaan aika liukas, siinä on jotain savea ja kun on satannu niin se on tosi lipakka.
Ukko väittää että mä oon aina likanenkin.... en mä oo.... mä sulaudun luontoon. Kato mä oon vaan niin ovela. Mä sulaudun luontoon ja oon huomaamaton ja jos se kissa tulee mun pihaan vielä, mä voin hyppää kun ninja sen kimppuun.
Ninjat on yleensä sellasia mustia...ovelia...nopeita.... Vähän niinkun Hoffit.

Mut palataan taas... mä lähen sulautuun luontoon.

maanantai 10. marraskuuta 2008

Pari kuvaa yleisölle

Vai että pentukuvia haluatte.
Mä en laita mun profiiliin niitä, ettei kukaan luule että ollaan jotenkin pieniä, sulosia, lutusia. meistä tosiaan kasvaa isoja koiria, jotka tarvitsee toimintaa ja sääntöjä.
Mutta tässä muutama kuva.
Tossa kuvassa mä oon vielä aika pieni, mutta osaan jo iskee silmää hyvin.

Tässä mä tuun kovaa kulman takaa ja mulla on jo "iskuhapsut" kasvamassa.


Noin pieni mä olin joskus, siis sen vaarallisen aamutossun kokonen. Mä kyllä taltutin sen äkkiä, se oli niin peloissaan se tossu, ettei liikkunu yhtään kun purin sitä nenään.


sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Lauantai kivaa

Tere taas.
Mä alan pikkuhiljaa toipuun, meillä oli ukon kanssa tosi kivaa eilen.
Me oltiin siellä mun synnyinkodissa koko päivä. Siellä oli paljon hoffeja ja tuttuja ihmisiä.
Tiiättekö mitä.... nyt alkaa menee liianpitkälle nää hommat. Oltiin siellä ja yks mies vei mun damin mettään. OK... mä hain sen. SIIS HÄ. Joudunko mä ettiin kaikkien ihmisten hävittämät tavarat mettästä??? Mä mikään etsijäautomaatti ole. Se oli kyllä tosi mukava ukko, se jutteli meiän äijän kanssa ensin ja mä kuulin kun se sano "tosi hieno koira", sen oli pakko tarkottaa mua. Siis tosi fiksu mies.
Mä kyllä näin että muutkin koirat joutu hakeen sieltä mettästä sen saman miehen hävittämiä tavaroita, siis uskomaton mies hukkaamaan tavaraa. Onneks sillä oli vaimo, ettei hukkaa itteään.

Sitten meillä oli siellä semmonen rata, mikä piti suorittaa, äijäkin joutu menee siinä maahan makaamaan....hah..... siitäs sai kun aina komentaa mut tekeen niin. Mä olin ihan täpinöissäni siitä radasta.... me mentiin äijän kaa tosi kovaa se rata läpi.
Suorituksista otettiin aikaakin ja me voitettiin äijän kaa. Me oltiin nopeimmat.

Sitten meillä oli siellä juoksukisakin ;) . Mua pidettiin pannasta ja ukko lähti juokseen tietä pitkin.
Mä olin ihan ihmeissäni et mihin se menee??? Sit se huus mun nimen ja se kiinnipitäjä päästi irti. Voitte arvaa monta metriä ukko kerkis juoksee ennenkun sain sen kiinni, ei montaa. Sit me juostiin maaliin yhtaikaa. Me oltas saatu paljon parempi aika, jos ukko olis juossu lähemmäs maalia ennenkun mut päästettiin irti. Mutta turha toivo. HEI... jos mä pistelen parhaimmillaan 50km/h niin miten toi ukko edes kuvittelee pääsevänsä mua kovempaa?!? MIKS SE ei usko että mä oon vaan kovempi juokseen??? Mä juoksen neljällä ja se kahella jalalla. Johan sen hölmömpikin tajuaa että neljä jalkaa menee kovempaa kun kaks.
Okei.... mut kruunattiin kyllä TOTO mestariks, mut en silti ollu nopein. Nopeempi vaan oli "väärästä" kennelistä, joten ei voinnu olla mestari, mutta hiukan mua harmittaa kun ukko mokas ton.
No ...ei se teiän ihmisten vika oo että luulette olevanne joka-asiassa ylivertasia. Se on vaan teiän tapa. Me koirathan ollaan päässty jo sille tasolle että juostaan kovaa, haistetaan asioita, vaistotaan asioita, juttelaan toisille lajitovereille ilman ääntä siis pelkillä eleillä, ruoka kannetaan meille eteen ja talot tehään valmiiks. Ehkä tekin joskus opitte elämän tärkeimmät asiat ja arvostatte niitä.

Mut me äijän kanssa arvostettiin tätä tapahtumaa tosi paljon, meillä oli kivaa ja halutaan kyllä kiittää vielä täälläkin.
Kiitos kivasta päivästä Hoffien ja Hoffi-ihmisten kanssa.
Tuolla linkkilistalla kun on Hofmarien kennelin sivut (mä oon siis sieltä kotosin) niin siellä on lisää tapahtumasta, ainakin blogissa.

Mut palataan taas... mä meen vielä ihaileen kahta mitallia ja pokaalia mitkä voitettin tästä tapahtumasta.


T:
Hiski The Hovawart

perjantai 7. marraskuuta 2008

Mun kaverit on muuttunu.

Moi,
Arvatkaa mitä????? Mun treenikavereiden on täytyny muuttua vesinokkaeläimiks.
Eilen oli treenipäivä eikä satanu ja treeneissä oli vaan puolet väestä.
Onneks 2 blondi hoffia ei ollu muuttunu, mutta ne merkkarit ehkä on, koska ei ollu paikalla... voi hitsi.... saakohan niitä pelastettua mitenkään? Muutama muukin sieltä puuttu.

Me tehtiin vähän treeniä ja mua väsytti illalla tosi paljon. OK...olinhan mä ollu emännän kanssa päivällä mettässä lenkillä. Mä juoksin siellä ainakin 10 kilsaa ja heitin selälleni niihin ihaniin mettän hajuihin välillä.
Mä olin muuten oikeessa siitä että kohta tulee kylmempää. Nyt on ollu parina päivänä jo niin kylmä, että mun vesikuppi on ollu ulkona jäässä. Mä saan sen rikottuu ite tassulla ja sitten syön ne jäät. Se on aika kivaa järsittävää :-)

Mä kuulin että ollaan menossa viikonloppuna kattoon mun sukulaisia ja muuta.... jännittää tosi kovin. Mahtaakohan tulla riitaa niitten kanssa. Mua pikkusen vielä nyppii, että ne söi pentuna mun ruokia ja leikki mun karvamadolla. Mut täytyy yrittää käyttäytyä, muuten ukko komentaa taas mua.

Kirjottelen lisää kun tullaan sieltä.
Laitoin tohon Teille uuden aiheen kyselyyn, ihan vaan siks että tiedän.

T:
Hiski The Hovawart

tiistai 4. marraskuuta 2008

Viikonloppu vapaalla

Moi,
Oltiinkin porukoitten kanssa Kuhmoisissa viikonloppu. Oltiin hassussa paikassa, mä sain olla jokapaikassa ja kaikki rapsutteli mua. Naapurista tuli pari äijää katteleen mua ja kehu mua komeeks koiraks, siis tosi fikuja miehiä, tajus heti mun komeuden. Mikseiköhän ne oo tuomareita niissä kauneuskilpailuissa?
Sillä toisella oli 2v sakemanni narttu, ja me tultiin hyvin juttuun. Ja eiks toi ukko sitten pilannu senkin suhteen, sano että on kuulema väärä rotu. Miks kellään ei voi olla Hoffi narttua, niin toi ukko olis hiljaa?

Ei treenattu mitään, nukuin vaan porukoitten vieressä ja söin nameja ja ruokaa. Kiva olla välillä ihan vapaalla.

Nyt onkin sitten taas arki koittanu ja oottelen sitä lunta, alkaa näyttään siltä että kohta sitä tulee.
Mä voisin laittaa teille kohta uuden kyselyn tohon.... katotaan jos keksin jonkun aiheen.

Mutta sitä ootellessa, koitetaan tehä jotain kivaa.

Palaillaan.

T:
Hiski The Hovawart