Terveppä terve.
Aikaa vierii ja Hiski poika se touhuaa kaikenlaista.
Käytiin ukon kanssa ensimmäisessä veteraani luokassakin pyörähtämässä näyttelysaralla. Mä kun olen nyt 8 v niin pääsen siihenkin luokkaan.
Raisiossa pyörähettiin ja mua ei juurikaan kiinnostannu juosta nätisti tai esiintyäkkään, mutta sen verran ukolle annoin siellä myöden että tuomari sai meiät katottua :)
Olin mä kuulemma sen verran komea ja tuomari ainakin tykkäsi musta todella paljon että olin Hoffien ROP-Veteraani, paras uros 1, erinomainen ja sertin arvoinen sekä rotunsa paras. Eli Suomeksi sanottuna he#%¤#&% komea koira :)
Tuossa alla Hannan ottama kuva meistä. Kiitos Hanna muutenkin mukanaolosta.

Joo että semmonen oli sen luokan korkkaus meille.

Hanna ja Iita lähti pohjoseen kattelee jotain poroja ja muuta viikoks, ollaan saatu ukon kanssa viettää aikaa ihan kahestaan. Ihan mukavaa meillä on ollut. Ollaan treenattu, on käyny vieraita, leikitty pihallaa jne. kerättiin yks päivä omenoitakin peuroille.
Ukkoa nauratti niin pirusti kun mä pöllin niitä omppuja siltä välillä ja näytin mihin ne sopii parhaiten. Leikkimiseen. Ne suussa voi juosta sataa pitkin pihaa ja välillä heittää ne maahan ja kieriä niiden päällä.
Ukko otti pari kuvaakin musta, ja kuten näkyy kivaa oli.

Sellasta touhua siis meillä.
Eilen tehtiin tolpalle menoa ja ruutuun menoa, se oli ihan ok, kun siellä sai aina nakin siellä ruudussa :) Nakistahan hoffi tekee vaikka mitä.
Ei tässä pirumpia, mä rupeen hoitelee mun töitä. Mediassa liikkuu kuva että tässä meidän kunnassa on rosmoja liikkeellä. Tulevat hakemaan pihoista tavarat.
En kuitenkaan suosittelisi pysähtymistä tähän Hiski The Hovawartin kohalle, saattaa ruveta maa maistumaan rosmon jalkojen alla kun HTH painaa kulmurit persauksiin ;)

Palataanhan virkoihimme taas... kaikillahan meillä on tehtävämme :D

T:
Hiski The Hovawart

Moro vaan.

Terveppä taas pitkästä aikaa.
Paljon on kerenny tapahtuun, mutta kun ei kerkee kirjotteleen.
Ukko on ollu kesälomilla ja ollaan jälestetty, oltu Terviksellä ja vaikka mitä. Ja ennen kaikkea... Iitalla oli juoksut.
Mä en saannu olla viikkoon sen kanssa missään tekemisissä, enkä edes samassa tilassa. En pystynny syömäänkään kolmeen päivään, niin kovin pisti Hiski poikaa laulattamaan.
Vaikkakaan ukko ei arvostannu mun yöllisiä serenadeja Iitalle lainkaan, ihme tyyppi.
Noh, nyt se ei enää oikeestaan edes kiinnosta mua koko Iita, se meni ohi yhtä-äkkiä kuin alkoikin.

Mä täytin vuosiakin tossa, oon nyt 8 vuotias. Niin se aika vaan vierii.
Vietettiin me oikeen synttäreitäkin, tulihan musta "veteraani" näyttelykehiä ajatellen ja on ukko mut pariin vetskukehään laittanutkin jo. Niistä lisää jos jotain kerrottavaa ilmenee.

Vähänkö oon ylpee mun pojasta Rokasta. Se korkkas elämänsä ensimmäisen TOKOn Terviksellä ja helteisessä kelissä sai kolmos tuloksen, se on hyvä saavutus jo sinänsä. Mutta se poikapa yllätti mua lisää. Viikko sen jälkeen se meni elämänsä toiseen TOKOon ja sai ykköstuloksen Karkkilasta. Tais olla 170,5 pistettä, että oli sitten aika reilusti ykkönen. On se hieno "poika".
Eikä se poju siihen lopettanu. 14.8 se kävi Forssassa AGIkisoissa ja pokkas sieltä puhtaan radan ja aikaa jäi kymmenen sekuntia. Sehän tarkotti sitä että kun se oli kolmas nollarata, niin poju nousi AGIssa kakkosiin. Kyllä saa olla ylpeä siitä ja sen perheestä. Se kun on pokannut jo pari sertiäkin. Eli se on komee ja tekevä koira... ihan niinkun emänsä ja isänsäkin.

No joo, Terviksellä mun kasvattaja Tupu pyysi ukolta että mä tulisin vielä kasvattajakehäänkin. Siinä oli myös mun sisko sen pentu ja 1 mun velipuoli. Oltiin sen verran komee ryhmä että meidät 4 valittiin kasvattajaluokan voittoon, aika kova juttu maailman suurimassa hoffitapahtumassa.
Ukko otti pokaalista kuvankin oikeen.

Joo, eihän tuota olisi saanut ilman muita, että en mä yksin sitä saavuttanut mutta.... ei noitakaan ihan joka pojan kaapissa sitten ole.

Jälestetty ollaan tosiaan jonkun verran ja onpa tässä käynny mun tyttären Aadan pentujakin pari kylässä. Ne olikin melkosia tapauksia. Jalkaa riittää tytöillä, mutta hyvin käyttäytyivät. Kivan olosia pentuja siis. Parista ei juuri ole kuulunut mitään, sääli, olis kiva nähä niitäkin. Ukko kyllä sano että se yrittää järjestää tapaamisen nyt syyskuun lopulle, jos kaikki pääsis kattomaan. Olis kyllä kiva nähä niitä kaikkia.

Tossa kuva kun oltiin yks päivä ukon kanssa viettämässä laatuaikaa, se on parasta aikaa se. Me ollaan vähän semmosia yksinäisiä susia...molemmat.

palataanhan taas astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Reeniä ja hajuja

Tervestä taasen.
En oo hirveesti kerenny kirjottelee kun ajetaan pellolla jälkeä jatkuvastaan.
Viikonloppuna oltiin olin Ypäjällä tuttujen luona ja jälestettiin pellolla ihan huolella. Kivaahan tuo oli vaikka pistääkin väsyttämään.
En mä tarkkaan tiedä minkä takia me siellä pellolla hortoillaan  niin paljon, mutta ehkä se selviää mulle jossain vaiheessa. Ukko vois kyllä alkaa hortoileen ton Iitan kanssa ja jättää mut jo eläkkeelle :) vaikka en minä valita, kivahan se on tehä. Ja ukko on luvannu Iitan pariin kokeeeseen Hannalle, kaippa se sen jälkeen alkaa sen kanssa tekemään.

Iita on alkannu olemaan taas mielenkiintosempi kun yleensä, taitaa tehä juoksuja. Ukko sano että näistä juoksuista ei ainakaan vielä tehä pentuja, se harkitsee ja tutkii vielä asioita kuulemma ja pitäähän Iitan käydä luonnetestikin sitä ennen.

Noh ei tässä kummempia. Ukko alotti tekeen remonttia vanhemman poikansa kanssa, katotaan mimmosen sekasorron ne saa aikaseksi.

Palataanhan taas astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Jäljestystä ja ruutua

Morjesta taasen.
On ollu hiukka kiire taas enkä oo siis kerenny kirjotteleen, pahoittelut siitä.
Me ollaan jäljestetty mettässä ja pelloilla aika reilusti viimeaikoina. En tiiä onko ukolla jotain suunnitelmia, mutta sittenhän nuo näkee.
Eilenkin oltiin taas metässä ja mun piti opettaa Iitalle mitä ruudussa on tarkotus tehä, hyvinhän tuo oppikin. Mäkin kyllä tykkään ruudusta kovin, siinä kun saa käyttää nenää kunnolla ja ettiä sen lelun tms, mikä sieltä sitten tuuaan.

Nyt on ollu sillee ihan kivat jälestyskelit, kun ei ainakaan liian kuuma oo ollu. Yöllä on 5 astetta lämpöö ja päivällä nousee tonne 10 asteen hujakoille. Eli melkosen viilee kesä meillä.
Tossa olis muuten Heidin ottama kuva musta eilisistä treeneistä.

Ensin siellä etitään rauhallisesti, mutta palautuksessa ollaankin sitten nopeita, se on se Hiski Hoffin taktiikka. Takalinjasta etulinjaa kohti, järjestelmällisesti.
No joo, ei tässä taasen pirumpia. Tänään vissiin mennään taas pelloille.
Palataanhan astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Hiski poika jälestää

Tere,
Se on semmonen juttu että kun meikäläinen ja ukko rupee jälestää, niin siinä mennään intensiivisesti nenä kiinni turpeessa ja esineet löytyy.
Oltiin Hannan, Ukon ja muutaman kaverin kanssa lauantai ehtoolla metässä. Oli pakko päästä tuulettumaan välillä niistä mun lapsenlapsista ja lapsesta (aadasta). Vaikka kaikki kivoja onkin ja lapsenlapset istuvat aina hyvinkin suorassa rivissä kun käyn moikkaamassa niitä, niin tarvin mäkin kyllä laatuaikaa.
Noh me ajettiin johkin jumalan selän taakse mehtään ja ukko kävi tallomassa Iitalle jälen. Hanna otti sen ja mä jäin autoon. mua kyllä hiukan otti päähän, mutta aattelin että kai se munkin vuoro tulee.
Hannan kävikin talloo mulle jälen ja piilotti sinne semmosia nahka paloja 3 kpl.
Ukon kanssa mentiin sitten hakeen ne sieltä pois ja löytyhän ne, piru että se oli mukavaa.

Tossa on Hannan ottama kuva kun löysin janalta jälen :)

Olihan Ukon pakko ottaa taas se virallinen pönötyskuvakin, en oikeen olis malttanu mutta ollaan ny kun käsketään.

Meissä uroksissa on se hassu juttu... että mehän vaan komistutaan kun ikää tulee lisää ;)

Joo kakarat kasvaa kovasti, vaan kyllähän ne syökin. ei ne juuri muuta teekkään kun syö, nukkuu ja välillä leikkivät. ilmeisen väsyttävää tuo leikkiminen on vielä tuollaselle reilu pari kiloselle, mutta eiköhän ne siitä vielä hoffiks kasva. On niillä jo pikkusen tullu hoffimaisia piirteitä.

Ilmeisen ihanaa on elämä :) maha täys ja lämmintä.
Tää yks on kyllä eehkä kaikkein hymyilevin pötköttelijä. se kun saa tuon kupunsa täyteen, niin johan alkaakummasti ramaseen.

Joo ei tässä kummempia.
Palaillaan taasen astialle pikkuhiljaa.

T:
Hiski The Hovawart

Ukon kanssa aikaa

Terveppä taas,
Ukon kanssa vietettiin eilen laatuaikaa ja se oli kivaa.
Heiteltiin frisbiitä ja touhuttiin, se oli kivaa.
Täällä kävi todella fiksuja pennunkatsojiakin, ne meinaan halusi ehdottomasti nähdä mut.
Ne oikeen tunti ja tieti musta paljon, se oli aika hienoo. On kiva että joku osaa arvostaa meiän touhuja. Mä näytin niille hyvin korrektia käytöstä vaikka osaanhan mä olla pikkupentukin vielä ;)
Pentuja katselin yks päivä, jösses mitä rääpäleitä vaikka alkavatkin jo näyttää koirilta. Siellä on yks pentu aikapaljon mun näkönen, sen nimi on Mörö. Saas nähä tulleks siitä yhtä fiksu kun mä.

Lenkkeiltykin ollaan Hannan kanssa ja kyllä se kivaa on mennä haipakkata pitkin kylän raittia.
Pennut pitää välillä semmosta meteliä, etten meinaa saaha nukutuksi, mutta kyllä se siitä. Mä heitän kyljelleen ja rupeen kuorsaan :)

Mutta sellasta, ei tässä kummempia taas, palataan taas astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Muisteloa

Nyt kun noita pikku kerpuuseja eli tyttären pentuja on tässä kotona, niin tuli omakin nuoruus mieleen.
Monessa sopassa meiät on ukon kanssa keitetty ja pari lientä on vielä juomati.
Mun historian varmaan kaikki tietääkin, me ollaan ukon kanssa tiimi. Molemmat ollaan toisestamme tuollainen tehty mitä ollaan. Tätä on vaikea selittää.
Eilen juteltiin ukon kanssa illalla, ne on niitä parhaita hetkiä ja pysyy muistoissa iäti. Istutaan ja ukko puhuu mulle elämän asioita, tulevia ja menneitä. Minä kuuntelen ja joskus kerron mielipiteenikin.
Eilen ukko sano että mä alan näyttää vähän vanhalta. Eihän se itekkään mikään poikanen enää ole, mutta oikeessahan se on. 2 vanhaa jäärää, ukko ja minä. Siks me varmaan tullaan niin hyvin juttuunkin.
Laitan tohon alle linkin videosta minkä ukko teki musta.. se kuvaa aika paljon mun elämää. Yhdessäoloa ja välillä jopa treeniä ja joskus saavutuksiakin.

Erinomaista kevättä kaikille ja palataan astialle.

http://youtu.be/9decsZ-ojlI

T:
Hiski The Hovawart

Meteliä talossa

Joopa joo...
Mulla on ollu hiukan kiire, kun tuo mun tytär Aada synnytti ne pikku kerpuusit tänne meille.
Eli virallisesti mä olen nyt pappa, vaikka olenkin nuori ja vetreä poika vielä.
Tuolta laatikosta kuuluu välillä sen päivänen meteli, kun ne huutelee emäänsä sinne syöttämään niitä.
Ukko ei oo kerenny tekeen juuri muuta kun hoitamaan Aadan kanssa pentuja... HMH sanon minä.
Me ei olla Iitan kanssa päästy vielä niitä edes katsomaan, että mitä ihmeellistä niissä nyt on kun niitä pitää kokoajan katella. Hanna onneks käyttää meitä ja ukko saa keskittyä tohon hommaansa.
Ukko sano että ne on aika veijarin näkösiä. Laitan tohon pari kuvaa niistä.

Kyllä ne ehkä pikkuhiljaa alkaa hoffia jo muistuttamaan. Vaikkakin hyvin vähän jos minuun vertaa... mokomatkin rääpäleet. No joo, kait niistä tulee ihan komeita hoffeja vielä, onhan niissä murunen minuakin vielä :)
Siinä saattais olla vapaanakin niitä, joten kannattaa kysellä ukolta niitä. Tiedot löytyy www.dagdahoff.com sivulta.

Mulla ei nyt muuta, palataan astialle taasen.

T:
Hiski The Hovawart

Päivitystä välillä

Moro,
En olekkaan kerenny kirjuuttelemaan hetkeen, tässä kun on ollut monen moista menoa.
Ette ikinä arvaa mikä meillä nyt asuu/on.
No se mun tytär Aada. On se melkonen norsu, saas nähä montako kekaraa se vääntää.

Noh sittenhän tuon näkee, mut minä en niitä sitten hoida, saa ite ihan hoitaa kun on tuollaseen tilaan ittensä päästänny. Vaikka joo, olihan tää ihan suunniteltu jne, mutta en silti hoida. Saa ukko hoitaa, kun on sen tänne kerran tuonnu.
Toisaalta onhan niissä 25% vielä Hiski The Hovawarttiakin... joten aika vekkuleita otuksia taitaa tulla.

Ukko sano että kyselyjä on tullu kivasti, mutta tosta mahasta päätellen lisääkin saa kysyä, eihän sitä tiedä paljonko noita tulee.

Noh muihin aiheisiin. Lenkkeilty ollaan Hannan kanssa reilusti ja kävin mä yks päivä reenailleekin.
Mutta en mä mitään sen enempää tavottele, kuhanta piän hauskaa. Mä oon nääs eläkkeellä.
Nautin keväästä ja lämmöstä. Vaikkain tänäkin aamuna oli pakkasta, mutta merkit alkaa oleen jo kevättä kohden. Eikä haittaa yhtään.

Mutta ei tässä pirumpia, laittakaahan ukolle viestiä ja käykää kattomassa sen kennelin sivuja joko facebookissa , jos niinkun tämmöstä astetta pölhömpää koirarotua etitte :)

Palataanhan taas astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Sellasta menoa....sellasta menoa....

Sellasta menoa taas täällä, välillä surua välillä iloa siis.
Ukko teki Wilmasta videon ja linkitän sen tuohon alle. Muistoissammehan tuo "pöhkö musta" on ikuisesti ja opetti meitä kaikkia paljon. Kiitos siitä, toivottavasti tykkäsit olla kanssamme.
http://youtu.be/exdTq2HsEOQ

Sitten toisenlaisiin aiheisiin.
Ukko tuli perjantaina kotiin töistä ja ilmotti mulle "Hiski susta tulee pappa".
On se ennenkin sanonnu mua papparaiseks enkä sitä ensin silleen noteerannu, mutta sitten hetken päästä ajattelin että MITÄ? miten niin?
Noh, ukko kerto mulle että Aada, mun tytär siis, odottaa pentuja! Niiden pitäs syntyä viikolla 16 ja se tulee meille tekemään ne. Se kun on ukon sijoituskoira. Se asuu siellä Lammilla semmosessa todella kivassa paikassa mukavien ihmisten kanssa, mutta pennut se tekee täällä.
Eli tosiaan musta tulee pappa. Ukon piti napata kuvakin siitä ilmotustilanteesta.

 

Sitä mä vaan ihmettelen että miten näin nuorekkaasta herrasta voi tulla jo pappa?! Mähän oon itsekin melkein pentu vielä, täytän vasta 8 kesällä.

Tarkotus olisi että musta tulisi vielä kerran isäkin :)

No joo, eipä ole vävypoika käynny esittäytymässä. Se on kyllä kuulemma erittäin kiva ja taitavakin koira. Sen nimi on Nugadogin Gentleman ja se on Suomen käyttövalio hausta, eli ei se ainakaan mikään hirvittävä raggari voi olla. Pennuista voi kysellä lisää ukolta osoitteesta www.dagdahoff.com

Eli elämääni mahtuu surua ja iloa. Tietenkin kaiken muun ohessa.

Lauantaina käytiin vetään umpi mettässä pieni lenkki. Ukko päätti yhdistää treeninsä siihen samaan ja voin sanoa että kerrankin mentiin tarpeeksi kovaa mettässä. Tuo veti kun hirvi pitkin kaseikkoa. Piti kuulemma saada syke korkeemmalle. Hullu se on, mutta siks sillä varmaan hoffejakin on. Kohta niitä onkin aika paljon kotosalla ;)

Mutta ei kummempia, ootellaan kevättä ja palaillaan astialle.

T:

Hiski The Hovawart

Surua elämään

Nyt se sitten tapahtu mitä pitkään on pelätty.
Rakas laumamme jäsen Wilma lähti lääkäriin ja sille tielle se jäi.
Lonkkanivelet ja nivelrikko vei voiton meidän lauman suuresta taistelijasta.
Tuossa kuva mikä Wilmaa liki parhaiten kuvaa, lepää kamu rauhassa ja nähdään toiste.

T:
Hiski The Hovawart

Pakkaset tuli

No ni loppuhan se kurakeli ja pamauttikin kerralla liki 20 pakkasta.
Miksi pitää mennä äärilaidasta toiseen?
Noh toivotaan ettei nää kelit kauaa kestä. Mitään ihmeempiä ei olla tehty. Hannan kanssa lenkkeilty ja siinä ne melkeen on ollutkin. Alapellolla käytiin ukon kanssa yks päivä mylläämässä, mutta sillon ei vielä ollu pakkasia.

Siinä kura lentää kun meikä poika vetelee pitkällä askeleella.

Ja välillä otettiin kunnon spurtit

Pitihän ukon se pakollinen pönötyskuvakin ottaa.

Käytiin me yks toinenkin päivä siellä Hannan, Wilman, Iitan ja ukonkin kanssa, mutta siitä reissusta ei oo ny kuvia. Sillon oli jo pieni pakkanen ja paljon vähemmän vettä siis :)

Joo ei tässä kummempia. Ukko kerto että mun tyttären Aadan poikaystävä on nimeltään Nugadogin Gentleman. Parempi ollakin herrasmies, kyse on mun tyttärestä. Ne kuulemma yrittää tehä pentuja, eli musta tulee sitten Hiski The Pappa :)
Ei tässä kummempia taaskaan, palataanhan astialle.

T:
Hiski The Hovawart

Vuosi 2014

Terveppä kaikille.
Vuosi vaihtui ja lunta ei ole. Ei sillä nyt muuta väliä ole, mutta vesisade ja kura sais jo loppua. Semmonen pikku pakkanen kävis mulle. Noh hyvähän se on ettei tartte palella.
Kattelin ettette tuohon kysymykseen juurikaan vastaile joten jätän sen pois, kysyn sitten jos jotain kysyttävää tulee.
Saas nähä mitä vuosi 2014 tuo tullessaan. Musta pitäs kuulemma tulla pappa tänä vuonna. Eli sille mun tyttärelle on valittu jo uros, nyt vaan ootellaan että siihen yhdistelmään saadaan lupa. On sitä jo kysytty, mutta niillä taitaa olla kiirettä siellä vähän välillä.
Vuodesta 2013 jäi päällimäisenä mieleen Hoffien agi-mestiksien pronssi, avosta ykköstulos ja valioluokassa esiintyminen maailman suurimassa hoffinäyttelyssä esiintyminen Terviksellä, sekä karhutesti missä olin. Ei hullumpi vuosi. Lisäksi päätökseni jäädä lopullisesti eläkkeelle. Teen ja käyn toki vielä jossain jotain yksittäistä pientä, mutta täytän kesällä jo 8 joten ei tässä enää paiskota reikäpäässä mitään tavoitteellista.

Iita on ollu oma ittensä ja Wilma kanssa. Ei mitään suurempia. Ilotulitteita niistäkään ei kumpikaan pelkää, mikä on aina todella hieno asia. Mulla oli aikoinaan se kaveri Aku, mikä asu täällä sillon kun olin pieni. Se oli paukkuarka ja semmosen kanssa elo on aika vaikeaa.
Ai ettekö usko että mä oon ollu pieni joskus, oon mä tuossa todiste, jonka Tupu on musta ottanu.

Aika komeakin pötkylä olen ollu.
Noh ei tässä kummempia, Hyvää vuotta 2014 vaan kaikille, palaillaan astialle taasen.

T:
Hiski The Hovawart