lauantai 13. syyskuuta 2008

pellolla ja kamua katsomassa

Moi taas.
Eilen ei tehty paljookaan, käytiin hiukan tuolla mettässä ja pihassa jotain tottista kuulemma. Mun mielestä se on kyllä vaan edestakas kävelyä ja välillä pitää olla makaamassa tai istumassa tai seistä.... hmh.... outo ukko. Mut on tuokin ihan kivaa kun siinä saa ruokaa välillä ja välillä leikitäänkin.
Sen takia mä jaksan siihen keskittyäkin vaikka kuinka kauan.

Tänään onkin sitten ollu oikeen aktivipäivä.
Ensin aamulla tehtiin tottista, hypittiin mun uuden pihaesteen yli, ja sitten mun piti mennä aina makaamaan nurtsille semmosen kuivan oksan palan viereen.
Se oli tosi outoa... mä olin ihan ihmeissäni et miks? mut tein kun kerran haluttiin.

Leikin mä hiukan noiden ihmislasten kanssakin päivällä, ja sitten illalla oli tosi kivaa :-)

ME MENTIIN sinne pellolle. Sinne oli eksynyt makkaroita ja niitä samoja keppejä.
Mä olin tosi intona, kun mä en oo ikinä ennen ollu pellolla noissa hommissa. Ja sit oltiin vielä semmosessa paikassa missä mä en oo ikinä ollu. Ja parasta tässä oli se, että mun tosi hyvä ystävä Tara, rotikka narttu, tuli mukaan.
Me ollaan nähty ihan alusta asti ja se oli mun "velipuolen" Akunkin leikkikaveri. Se on mua vanhempi, mutta se osaa tosi hyvin leikkii mun kanssa. Meillä on semmonen kiva leikki, että vuorotellen jahdattiin toisiamme. Se kuuluu samaan klubiinkin mun kanssa. Ja oltiin kerran klubin lehessä kaverikuvassakin, vieretysten.

No joo asiaan..... Mä kattelin kun ensin se mun kamu jäljesti ja etti sen emännän hävittämät kepit. Tara löyti ne.
Sitten mä pääsin ettiin. Oli tosi huvittavaa, kun äijä ei edes tiennyt mistä pitäs alkaa ettiin, siis toi ei haista mitään. Se seiso ja ihmetteli vaan ja kyseli sen mun kaverin emännältä "missä se merkki on?".
Mä haistoin sen heti ja ja yritin vetää ukkoa sinne, sit äijä luovutti ja sano että pakko luottaa koiraan, kun ei ite tiiä.....HEI HALOO... tottakai sen on pakko luottaa minuun ja onko siinä jotain ongelmaa? Sehän kaiken hävittää ja mä etin, aina?!?! En ymmärrä miksei se voi uskoo, että mulla on parempi nenä kun sillä.
No päästiin sitten alkuun ja lähettiin menee jälkeä. Mä löysin ne sen hukkaamat kapulat ja ukko oli tosi tyytyväinen, niitä oli 6 ja makasin niiden viereen, en kyllä aina ilman käskyä. Se oli kulkiessaan kääntynytkin ihan kulmia ja tuuli paino sitä hajua jäljeltä tosi omituisesti sivuun, mut pääsin purkille missä mun lelu oli ja siellä oli makkaraa ihan hirveesti.
Menin aika hiljaa ton pellon ja se oli jotenkin hassua mennä siellä, mut siis ihan mielettömän kivaa.
Ok hommat tehty. Sen jälkeen mä sain juosta...juosta..... ja juosta vapaana siellä ja myllättiin sen rotikan kanssa tosi paljon. Mä olin niin väsynny kun tultiin kotiin, että mä ihan huilasin jopa hetken.
Mutta on tosi kiva leikkii kunnolla pitkästä aikaa.

Mä kuulin kun ukko ja se rotikan omistaja jutteli, että mennään joku päivä uusiks. Ja voi olla että sinne tulee sillon sen rotikan "pikkusisko". Se on parsoni ja niin pieneks otukseksi aika mainio veijari.

Mutta ei kai siinä muuta. Huomenna on se Porvoon näyttely. Äijää ei innosta yhtään lähteä, mutta kun rahoja ei saa takas niin mentävä on. Ja kuulemma käyhän se treenistä.
Mut nyt täytyy rupee syömään ja nukkuun.
Öitä toivottaen:

Hiski The Hovawart

Ei kommentteja: