Hiski The Hovawartin elämää

Moro...moro.

Tulin sitten kertomaan Teille, kun kerran kerrottavaa on.

Me tosiaan etittiin emäntä tänään metsästä. Kyllä toi äijä hukkaa kaiken tonne metsään ja mä joudun ettiin. Ei se sinänsä haittaa, mut mua huolestuttaa et mitäs sitten jos mä en oo paikalla, jääkö emäntä mettään ???
No joo... siis emäntä meni mettään ja jonkun ajan päästä ukko tuli mut hakeen tarhasta. Mä kyllä jo aavistelin mitä tuleman pitää ja ootin innolla että pääsen taas hommiin. Mulla on ihan mielettömästi energiaa.
OK...mulle laitettiin taas semmoset hassut valjaat ympärille ja kauheen pitkä naru niihin kiinni. Pakko pitää tota narua, kun ei toi hidas kaksjalkanen muuten pysy mun perässä mettässä, mä meen tosi kovaa siellä. No me käveltiin ja ukko sano mulle että "jälki". Mä arvasin siitä että nyt aletaan oleen lähellä.... mut ei... siis tolla kyllä pettää muisti tosi pahasti. Siitä kun se sano jälki oli jäljelle vielä varmaan 10 metriä. Onneks mun tarkka nenä osaa korjata kaksjalkasten vajavaisuudet.
Mä haistelin ensin jälkee molempiin suuntiin vuorotellen, että sain varmuuden mihin päin emäntä oli menny. Olis tosi noloo mennä väärään suuntaan, niin siks joutuu varmistaan. Ukko ei tienny edes sitä, koska se ei auttanu mua. No mä selvitin suunnan ja lähin seuraan jälkee.
Oli kyllä emäntäkin mennyt tosi pahoista paikoista, mä jouduin hiukan haravoimaan jälkee laidasta laitaan, että sain keskustan ja suunnan selville tarkalleen.
Sieltä löyty 2 jotain keppiäkin, mitkä emäntä oli tiputtanut. Ne oli varmaan jotain arvokasta, kun sain kehut ne löydettyäni.
Jatkoin jäljestämistä ja emäntä oli ylittänyt sellasen tienkin. Se oli aika paha paikka, jotenkin jälki hävis pariks sekunniks, mutta löysin sen kyllä tien toiselta puolelta.

Jatkettiin aika kovaa kyytiä ja haju voimistu kokoajan. Mä olin aika täpinöissäni, että mitähän saan taas kun löydän sen. Sitten yhtäkkiä jäljet loppu ja mä olin ensin hiukan ihmeissäni että hä?? Ei se nyt ainakaan lentoon oo voinnu lähtee. Eikä siinä ollu puitakaan mihin se ois voinu mennä, mutta sellasta jatkuvaa ei eessä päin haissu. Se oli niin hyvin sadevaatteitten seassa ja makas hiljaa maassa, et mulla kesti ainakin 5 sekunttii ennenkun hoksasin sen. Joo... se on tuossa. Mä sain ihan hirveet kehut ja nakkeja palkaks kun löysin sen. Ja molemmat oli hirveen tyytyväisiä. Ukko puhu jotain emännälle, että jälki olis ollu noin 6-700 metriä. Olisin mä halunnu pitemmällekkin mennä, mutta kun ei siellä ollu ketään.

Toi oli ihan kivaa, mut ei siinä kauaa kestäny. Noin 10 minuuttia ja koko homma oli tehty alusta loppuun. Vois joskus tehä pidempäänkin tota.

Mä menin sen jälkeen hiukan huilaamaan ja äsken käytiin vielä ettimässä pihalta semmosia kapuloita. Mä oon isännän vieressä ja sanoo mulle "etsi". Sit mä juoksen kattoon mitä se nyt on hävittäny ja tuon ne sille.

Tää on hiukan outo perhe, nää hukkaa millon mitäkin ja millon minnekin, mut on ihan kiva auttaa niitä löytämään tavaransa ja toisensa. Siitä kun saa aina hirveesti kehuja ja ruokaa.

Mihinköhän nää hukkais itsensä ja toisensa ilman mua? Pelottaa jo ajatuskin.

T:

Hiski The Hovawart