En oo päässy kirjottaa pariin päivään, kun ukon netti on takkuillu. Sai se tänään sen vihdoin kuntoon ja äkkiähän se oli tultava kertomaan mitä on tullu tehtyä.
NOH... Me oltiin lauantaina ja sunnuntaina Tervakoskella semossessa Hoffi tapahtumassa. Siellä ei ollu muita koiria oikeestaan ollenkaan kun vaan hoffeja, ja niitä olikin sitten muuten paljon.
No joo, siis lauantai aamuna hypättiin autoon niin minä, äijä, sen lapset ja Hanna sekä sen 2 semmosta tosi hassua koiraa. Ne on jotain sihuja tai jotain sinnepäin. Semmosia tosi pieniä.
Ok ajettiin Tervakoskelle heti aamusta ja oltiin perillä 10 aikaan lauantaina. Meillä oli kuulemma ukon kanssa TOKO-kisa. Siellä oli tuttujakin jonkun verran. Ja mun treenikamu Nasse oli kanssa kisaamassa. Onnea Nasselle tuloksesta ja Nassen ukko kertoo blogissaan oman versionsa tarinastaan.
Me kuitenkin ukon kanssa mentiin kehään ja kaikki meni silleen kohtalaisesti ukon mielestä.
Tossa kuvassa mut komennettiin kesken kävelyn maahan ja mähän menin. Sit mun pitää oottaa että ukko käy kääntymässä pidemmällä ja tulee sitten mun viereen takas ja käskee mut istuun.
En oikeen tiiä miks tää tehään näin, mut mähän teen kun kerran ukko käskee.
No homma eteni tasasesti vaihtelevin pistein ja ukko oli hiukan huolestuneen olonen. Ehkä se kuumuus vaikutti tai se että meillä ei ollu semmosta "fiilistä" siinä tekemisessä. Me tehiin molemmat, mutta ei kumpikaan nauranut niinkun yleensä. Jotenkin semmonen ilosuus puuttu.
Noh, mentiin normaalin ALO kaavan mukaan kaikki ja viimesenä oli hyppy, josta Hanna ottikin kuvan.
No siis homma meni niin, että saatiin 173,5 pistettä eli ALO ykkös tulos. Minen niistä mitään ymmärrä, mutta ukko sano että se oli ok. Mutta ei se ollu sillee tyytyväinen, kun se ilosuus puuttu.
No hommat katottiin loppuun asti ja sitten lähettiin porukoitten kanssa kotio päin. Seuraavana päivänä kun oltiin tulossa takas siihen suureen näyttelyyn. Siihen näyttelyyn oli ilmotettu yhteensä 255 hoffia, eli aika lauma hoffi energiaa.
Sunnuntai aamuna sitten lähettiinkin taas samalla kokoonpanolla ja aamusta heti sen Tupun leiriin. Siellä oli mun velipuolia, emä, systeri ja velikin. Mä en oikeen diggaa siitä mun veljestä ja meinattiinkin ottaa parikertaa yhteen sen kanssa päivän mittaan. Meillä on hiukan kaunaa toisiamme kohtaan ollu aina.
Mutta päivästä selvittiin ilman tikkejä ja oltiin siis kehässä missä oli tuttujakin. Meiän koiraklubin treenikamuja muutama. Oli siellä yhessä kehässä se Jenikin ja Unna toisessa. Retu ja Nasse oli mun kanssa samassa kehässä.
Tossa me juostaan ukon kanssa siinä kehässä. Siellä kun pitää juosta ympyrää, että se tuomari näkee miten se tehään.
No arvostelulta mä olin erinomainen ja se tuomari kehu mun häntää. On kuulemma hieno ja erittäin tuuhea häntä. HMH... tottakai... sehän on komeen uroksen mittari ;)
Niin se päivä siinä sitten meni ja illalla oltiin sitten kasvattaja ja jälkeläis kehissä. Jälkeläis kehässä ei oikeen pärjätty, kun mun emä on just synnyttäny vähän aikaa sitten, niin ei ihan parhaimmillaan ollu.
kasvattajakehässä sitten oltiinkin 4., mikä on komee suoritus näin isossa tapahtumassa. Oikeesti ajatelkaa... tää oli maailman suurin hoffi tapahtuma koira määrältään. Mikään muun maan näyttely ei vedä yhtäpaljoa hoffeja, ei edes Saksan vastaava.
Tossa kuva siitä meiän ryhmästä:
Eli hauskaa oli taas kokopäivän ja välillä ukon kanssa otettiin rennosti siellä ja juteltiin ukon kanssa niitä näitä.
"Ootko kuullu sen jutun siitä......?"
"HAHAAA...mä nauroin vedet silmissä"
"Ok... nukutaan sitten..."
Mutta se siitä tarinasta. Tervis on vaan tunnelmaltaan ja tapahtumana jotain niin sanoinkuvaamattoman mukavaa, hienoa, kaikkea sitä mitä vaan voi toivoa. Ystäviä, hauskaa, yhdessäoloa, paljon hoffeja, uusia ystäviä, vanhoja ystäviä kaikkea. Mahtava tilaisuus.
Hovawart - ei niitä vaan voi olla rakastamatta, se on kaikkea mitä koirasta haluat. Ystävä, kaveri, koira, harrastuskaveri....kaikkea...se on Hovawart (toi on ukon kuvaelma Hoffeista).
Kiitokset Hannalle kuvista, Tupulle leiristä ja muusta, tutuille ja tuntemattomille tapahtumasta sekä seurasta ja ukon kekaroille seurasta sekä kärsivällisyydestä.
Kiitos kaikille, ensi vuonna Tervikselle taas.
Ei muuta...palataan taas.
T: Hiski The Hovawart
2 kommenttia:
Mä en pääse yli noista teijän pötköttely kuvista :). Ne on niin parhaita! Te taas tyypilliseen tapaanne pelleilitte kehän ulkopuolella juuri tolla tavalla kun muut "tosikot" jännittyneinä odotti vuoroaan :) !!
Hauskoja pötköttely kuvia tosiaan:D mut ketäs "tosikoita" hoffitapahtumassa näit?? Eihän niitä oo, ne on ne väärien rotusten näyttelyt missä ollaa kampa ojossa ja koirat krepeillä täysin liikkumatta ennen kehään menoa! Mut hoffi onki käyttöön, ei näyttöön :)
Lähetä kommentti