Mitään sen erikoisempaa ei tehty, käytiin Iitan kanssa tuolla alamettässä juoksemassa ja niityllä. Wilma pääs yksin, kun sen hermorakenne on kuulemma vähän heikko... ja niin se kyllä onkin. Mulla meni eilen illalla siihen hermo, kun se yritti ottaa mun luun. kolme kertaa sanoin nätisti että "me pois" ja käänsin takapääni sille, silti se vaan tulee siihen mun luun lähelle. Sitten sanoin vähän painokkaammin että "häivy" ja johan usko. Illalla se myös varasti lattialle tippuvan ruoka palan mun nenän eestä ja sitten mulla meni hermo. Annoin sille kyytiä hiukan ja ukko tuli huutaan meille.
Noh sainhan olla rauhassa ainakin loppuillan Wilmalta, se totes että mä oon sittenkin aika pahapäinen välillä jos mua ärsyttää tarpeeks.
Me oltiin tosiaan Iitan kanssa juoksemassa ja saipa ukko meiät istumaan vierekkäinkin.
Tossa alla on vielä semmonen poseerauskuva siitä.
Otti ukko mustakin kuvan, kun mettässä oltiin. olin just löytäny hyvän kepin.
Wilmastakin ukko otti vielä kuvan ja kerrankin siitä sai sellasen kivan kuvan. Se kun ei oikeen mielellään oo paikallaan niin kauaa että kukaan kerkeis kuvaamaan.
Ei mulla tässä muuta. Huomasin että joku toinenkin haaveilee hoffista. ottakaa toki yhteyttä ukkoon, se kertoo mielellään meistä vaikka kuinka kauan.
Palataanhan OMALLE kupille taasen (Wilmakin).
T:
Hiski The Hovawart
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti