Tere,
En oo kirjotellu kun ei oo ihmeempiä tehty. Hannan kanssa ollaan kyllä käyty mettässä seikkailemassa ja nimenomaan seikkailemassa. Ollaan tultu millon mitäkin kautta takas kotiin, kun se ei usko mun suuntavaistoon mettässä.
Noh, kyllä se vielä oppii.
Mä löysin yks päivä mettästä muuten supikoiran raadon. Jäljestämällä tietty, kuinkas muutenkaan.
Oltiin me sunnuntaina ukon kanssa päivällä jäljestämässä.
HAH... se oli kävelly mielestään tosi vaikeen jäljen. Se alko semmosesta hirveestä heinikosta.
Me tultiin siihen jäljkelle sivusta ja ukko ei vissiin muistannu ihan tarkkaan missä se menee, kun sano 20 metrii ennen jälkee että "jälki".... haistelin maata ja menin eteenpäin...juu on... mutta vasta täällä.
Jälki löyty ja lähin suraamaan sitä. Ensimmäinen keppi oli yritetty piilottaa siihen niitylle, mutta löysin sen. Se oli ensimmäisestä kulmasta hiukan eteenpäin. Jatkettiin eteenpäin ja tuli tie. Olin hiukan hämillään kun tietä pitkin ei mennykkään jälki, vaan ukko oli yrittäny hämää mua ja meni sen yli. No Hoffimaiseen tyyliin löysin sen kuitenkin ja jatkettiin sitten metsään.
Toinen keppikin löyty ja muutama kulma, vuoroin vasempaan---vuoroin oikeaan.
Täytyy kyllä myöntää että pari kertaa olin hiukan ihmeissäni, missä jälki menee, mutta löyty se lopu kuitenkin. Ja kaikki 3 keppiä matkalta. Jälki oli verrattain pitkä tällä kertaa, noin 400 metriä. Ihan kiva ajaa tommosta pitempääkin joskus.
No sitten mentiin huilaan hetkeks ja illalla lähettiin ajelee fillarilla. Tai siis ukko ajaa ja mä juoksen perässä.
Hannakin lähti mukaan ja ajeli meiän takana.
Heitettiin juosten semmonen melkein 8 kilsaa ja takas tullessa astuin hiukan tyhjään tossa tienvieressä ja venäytin jotain tuolta lavasta. Nilkutin pari päivää enemmän, mutta nyt jo alkaa pikkuhiljaa tuntuun paremmalta.
Ukko sano että mä en saa nyt hyppiä vähään aikaan. Muuten kiva, mutta kun Hoffin liikkuma muoto on hiukan niinkun kengurulla, ainakin sillon kun on hauskaa ja meillä on aika usein hauskaa.
Mut ei tässä muuta, kirjottelen taas kun tervehyn kunnolla.
Palataan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
2 kommenttia:
Kuule Hiski...sun on oltava ihan tykkikunnossa tiistaina kun meillä olisi agikisat! Että illalla jotain koirahierontaa tiedossa ;). Mites se muuten menee, jos koira on estynyt osallistumaan niin eikös omistaja joudu paikata?? Ate...kontaktitreenejä tänään ;)
Voi Hiski-pieni... Muista levätä ja ottaa kaikki irti sairaslomasta. Muista vaatia hierontaa, hanhenmaksapalleroita ja todella pehmeä tyyny!
Lähetä kommentti