Tervestä taasen.
Taitaa se syksy tosiaan sieltä tulla.
Kylmentyny on ilmat ja vettäkin tulee aika-ajoin riittävästi.
Lehet tippuilee puista ja tuulee. Eipä tuo ny juurikaan haittaa, mutta onhan se taas vähän surkua jotenkin.
Pari näyttäisi olevan sitä mieltä että alkaa piisaamaan. Mä oon itekin hiukan samaa mieltä, johan tässä on kehiä tullu rapsuteltua.
Kyllä me varmaan käydään vielä jossain, mutta ihan vaan piruuttamme.
Eilen oli kiva kun mun pennuista Tiitu kävi kylässä porukoineen.
Ukko anto niille semmosen parin tunnin yksityiskoulutuksen ja hyvinhän nuo näytti menevän. Tiitu on se harmaa likka, tuossa sen sivuprofiilista kuva. Se on niin viisaan näkönen.
Ja kävi Tiitua Laku velikin moikkaamassa.
Viisas tyttö ja tarkkaavainen.
Ukko se jaksaa kouluttaa ihmisiä, se tykkää siitä että ihmiset oppivat työskentelemään koiriensa kanssa. Alkavat kommunikoimaan ja yhteinen tie löytyy.
On se vähän vihjaillu että se saattaa sen heivatakin, ja tiedän mä siihen syynkin. En sitä tähän kuitenkaan laita koska. A) ei oo mun asia kertoa ukon juttuja ja B) ei se kokonaan lopeta kuitenkaan, ei se pysty, ennenkuin se väsyy kokonaan tai kokee tulleensa väärinkohdelluksi.
Se on joskus laskennu montako koiraa ja erirotusta sen käsien läpi on menny. Määrä ei ollu ihan pieni. Olis kiva saada ne kaikki joskus samalle tontille.
Noh se on semmosta.
Mulla ittelläni onkin ollu ihan normaalia eloa. Iltasin oon juoksennellu pihalla ja väliin päivisinkin vähän jos porukat on kotona.. Muuten semmosta rentouttavaa lepoa ollaan vedetty.
Iita on ollu Iitana ja Wilma Wilmana. Paitsi että Wilmalla on ollut joitain outojakohtauksia nyt muutaman päivän. menee ne ohi mutta... katotaan nyt.
Ei tässä taas kummempaa. Palataanhan astialle.
T:
Hiski The Hovawart
Suosittelemani linkit
maanantai 23. syyskuuta 2013
maanantai 16. syyskuuta 2013
Jotain pientä sentään
Semmonen viikonloppu oli tämä.
Lauantaina startattiin Hannan, Nismon ja Ukon kanssa Hankoon.
Luulin ensin että mennään agilityyn, mutta mentiinkin TOKOilemaan.
Ensin tietty kateltiin ukon knassa sorsia siellä yhessä lammessa. Mun teki pikkusen mieli mennä repii niitä pers-sulista, mutta olin hihnassa ni en päässy.
no joo, sitten ite kokeeseen.
Ukon kanssa ollaan otettu tota mentaliteetti harjotusta ja nythän se toimikin toi ukko ok.
Yhen liikkeen jälkeen se vaipu taas siihen tilaansa, mutta sai kun saikin kasattua ittensä ja nousi taas normaaliksi. Noh, kun ukko on normaali niin minäkin toimin niinkun pitää. Näinhän se menee.
Siinä sitten tulosta siitä hommasta. Pisteet on kohtuullisen hyvät, lukuunottamatta tota äijän yhtä lipsahusta. Ralffi kun ei juurikaan helppoja bojoja jakele.
Eli me saatiin AVOsta se ykkös tulos ja nyt mennään ukon mukaan VOI luokkaan. Pitää saada uutta treenattavaa. Se onkin ihan hyvä, ei jaksa samoja aina tehä.
Tultiin muuten koko roskassa vielä toiseksi, vaikka ei sillä mitään merkitystä ole, mutta kuitenkin.
Onhan tuo taas yks plakaati sinne mun palkintovitriineihin, ne molemmat parimetriset kaapit alkaa olemaan tavallisen täysiä vaikka siellä onkin vaan ne muistorikkaimmat.
No joo se oli semmonen reissu. Nismolla ja Hannalla meni miten meni, Hanna kertonee sen itse omassa blogissaan.
No eilen mä kuulin että noi lähtee katsomaan mun tyttären ja siis äijän sijotusnartun luonnetestiä.
Äijä oli onnellinen kun tulivat takasin, joten ilmeisen hyvin sekin oli menny.
Aada oli kuulemma ollut ERITYISEN nätti (mitä ihmettä voi odottaa Unnan ja mun jälkeläisistä?) ja itse testikin oli mennyt hienosti. Ei yhtään miinusta Aadallekaan. Osa-alueet oli ollu:
Toimintakyky +1,
Terävyys +2,
Puolustushalu +3,
Taisteluhalu +2,
Hermorakenne +1,
Temperamentti +2,
Kovuus +1,
Luoksepäästävyys +2a,
+++ Laukausvarma.
Tuomareina samat kun Lakullakin, Tarja Matsuoi ja Lea Haanpää
Alla kuva kun yrittivät mun likkaa pelotella :) seinässä varsinkin oli todennut, että nyt sitten muuten riitti. Ja vetäs kyllä semmosen legorivin eteen että morjes. Tuossakin hyökkäyksessä ääni tuli kovana ja varmana. Hieno tyttö se on, ei voi muuta sanoa. Ja pirun hyvin pidetty, kiitokset Tarjalle ja Markulle.
Noh, ei tässä nyt sitten mitään ihmeellisempää ole, palaillaan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
Lauantaina startattiin Hannan, Nismon ja Ukon kanssa Hankoon.
Luulin ensin että mennään agilityyn, mutta mentiinkin TOKOilemaan.
Ensin tietty kateltiin ukon knassa sorsia siellä yhessä lammessa. Mun teki pikkusen mieli mennä repii niitä pers-sulista, mutta olin hihnassa ni en päässy.
no joo, sitten ite kokeeseen.
Ukon kanssa ollaan otettu tota mentaliteetti harjotusta ja nythän se toimikin toi ukko ok.
Yhen liikkeen jälkeen se vaipu taas siihen tilaansa, mutta sai kun saikin kasattua ittensä ja nousi taas normaaliksi. Noh, kun ukko on normaali niin minäkin toimin niinkun pitää. Näinhän se menee.
Siinä sitten tulosta siitä hommasta. Pisteet on kohtuullisen hyvät, lukuunottamatta tota äijän yhtä lipsahusta. Ralffi kun ei juurikaan helppoja bojoja jakele.
Eli me saatiin AVOsta se ykkös tulos ja nyt mennään ukon mukaan VOI luokkaan. Pitää saada uutta treenattavaa. Se onkin ihan hyvä, ei jaksa samoja aina tehä.
Tultiin muuten koko roskassa vielä toiseksi, vaikka ei sillä mitään merkitystä ole, mutta kuitenkin.
Onhan tuo taas yks plakaati sinne mun palkintovitriineihin, ne molemmat parimetriset kaapit alkaa olemaan tavallisen täysiä vaikka siellä onkin vaan ne muistorikkaimmat.
No joo se oli semmonen reissu. Nismolla ja Hannalla meni miten meni, Hanna kertonee sen itse omassa blogissaan.
No eilen mä kuulin että noi lähtee katsomaan mun tyttären ja siis äijän sijotusnartun luonnetestiä.
Äijä oli onnellinen kun tulivat takasin, joten ilmeisen hyvin sekin oli menny.
Aada oli kuulemma ollut ERITYISEN nätti (mitä ihmettä voi odottaa Unnan ja mun jälkeläisistä?) ja itse testikin oli mennyt hienosti. Ei yhtään miinusta Aadallekaan. Osa-alueet oli ollu:
Toimintakyky +1,
Terävyys +2,
Puolustushalu +3,
Taisteluhalu +2,
Hermorakenne +1,
Temperamentti +2,
Kovuus +1,
Luoksepäästävyys +2a,
+++ Laukausvarma.
Tuomareina samat kun Lakullakin, Tarja Matsuoi ja Lea Haanpää
Alla kuva kun yrittivät mun likkaa pelotella :) seinässä varsinkin oli todennut, että nyt sitten muuten riitti. Ja vetäs kyllä semmosen legorivin eteen että morjes. Tuossakin hyökkäyksessä ääni tuli kovana ja varmana. Hieno tyttö se on, ei voi muuta sanoa. Ja pirun hyvin pidetty, kiitokset Tarjalle ja Markulle.
Noh, ei tässä nyt sitten mitään ihmeellisempää ole, palaillaan astialle taasen.
T:
Hiski The Hovawart
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



