Ollaan ennenkin oltu Pimun kanssa laivalla, sillon joulukuussa kun käytiin Liettuassa.
Ajomatka kesti jokusen tunnin, mutta pysäheltiin aika-ajoin juomaan ja jalotteleen. On se melkonen kulttuuriero koirallekin tuo lahden ylitys ja sen jälkeiset maat.
Mä sain nukkua Tuukan ja ukon kanssa samassa huonessa. Hanna, Kati ja Pimu nukku toisessa huoneessa. Lauantaina käytiin paikallisessa kansainvälisessä koiranäyttelyssä. mä vähän possuilin ukon kanssa ja esiinnyin huonosti, noh ukkokaan ei oikeestaan vaatinut multa mitään esiintymistä niin en viittinyt esiintyä. Ukko oli kuumeessa ja siks vähän höynäytettävissä ja minähän käytän heti mahdollisuuden hyväkseni. Tuomari sanoi että saisin liikkua tehokkaammin ja että ylälinja saisi olla suorempi. Mä vähän löstin siinä seistessä ja näytin muutenkin surkeelta, eikä ukko käskenny muuten oleen, niin ajattelin kokeilla tämmöstä välillä. Tuomari sanoi että olen erinomainen (tiesinkin sen jo) ja että sertin arvoinen, sekä antoi Latvian sertin ja sanoi että olin VSP. VSP= vastakkaisen sukupuolen paras. Se sano että yks kivan näkönen merkkari tyttö oli nätimpi.. ja olihan se.. munkin mielestä kaunis tyttö ;)
Ukko oli jostain syystä pettynyt näin hyvään tulokseen ja olin hiukan ihmeissäni. Mä annoin sille pari nuolasua naamaan, mutta se ei oikeen jaksannu hymyillä siitäkään.
Illalla sitten taas käytiin hotellin viereisessä puistossa juoksemassa ja treenattiin hiukan esiintymistäkin. Ukko väitti että mä en saa syödä niitä siellä juoksevia lattiamoppeja.
No...ei sitten. Ja kun tästä asiasta päästiin yli alkoi ukkokin jo hymyileen. Illat oltiin enemmän hotellilla, välillä mä olin yksin ja välillä mulla oli seuraa. aika-ajoin käytiin kävelyllä ja nukuttiin. Ukko alkoi paranemaan ja sunnuntaina mentiin uudestaan siihen samaan halliin toiseen näyttelyyn.
Tällä kertaa tuomari sanoi että mulla sais olla isompi pää?? Mutta nyt seisoin ryhdikkäästi ja liikuin niinkuin ukko käski, niin lapussa lukeekin että erinomaiset liikkeet ja ylälinja :) niin se muuttuu kun vähän skarppaa. Nyt uomari sanoi että olen taas erinomainen ja että sertin arvoinen, sekä antoi Latvian sertin ja sanoi että olin VSP, lisäksi saatiin sellanen valkonen ruusuke ja lappu jossa luki CACIB. Ja se oli se mitä haettiin, koska kun se tuli niin koko meidän ryhmä sekosi ihan totaalisesti. Näin mä muutaman kyyneleenkin ja ukkokin hymyili ja halas mua kokoajan. Se meni ihan sekasin kanssa siitä ruusukkeesta ja sano että "kiitos...se oli siinä" !! Pienestä se on kiinni näköjään.
Eli latvian reissusta tuli: 2 X VSP, 2 X LAT CAC, 2 X EXC & SQ ja 1 X CACIB. Ukko soperti mulle jotain että nyt mä oon vahvistusta vaille C.I.E, eli kansainvälinen näyttelyvalio. Siihen vaaditaan 4 CACIBIA kolmesta eri maasta. mulla on niitä 5 ja kolmesta eri maasta.
Tän sunnuntain näyttelyn jälkeen lähettiin ajamaan takas kotiin, taas pysäheltiin ja juotiin sekä jaloteltiin aika-ajoin. Kaikki oli väsyneitä, niin minä ja Pimukin. oltiin vasta 2 aikaan yöllä kotona ja olipas kiva nähä pikku Iitakin pitkästä aikaa, Wilma tuli seuraavana päivänä kotiin. Oli mulla niitä ikävä vaikka ne vähän hönöjä onkin, mutta onhan ne sentään mun laumaa.
Alla on kuva meiän latvian tuliaisista. Hyvin kuulemma meni ja nyt odotetaan jotain vahvistusta. Ne ilmeisesti haluaa vahvistaa maailmanlaajusesti että mä oon ERINOMAINEN koira. tottaki olen...mä olen Hovawart.
Palataanhan taas astialle... mä luule että on taas kohta jotain uutista ;)
T:
Hiski The Hovawart
