sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Käytiinhän Inkoossa

Moi,
Tänä aamuna sitten mut pakattiin autoon ja noi pienemmät kaksjalkaset otettiin mukaan.
Mä ihmettelin mihin ollaan menossa? Sit huomasin että ajetaan jotenkin tutun talon lähellä ja tajusin.... mehän ollaan menossa mun synnyinkodille.
Eikä mitään.... toi ukko veti siitä ohi niin että heilahti?!?
Sit kuulin kun se jutteli noille pienemmille, että ollaan menossa Inkooseen TOKOilemaan.

Noh makailin rauhallisena takapoksissa ja oottelin mimmonen paikka se on ja miks me mennään niin pitkälle, kun TOKOillaanhan me siinä omalla kentällämmekin.

Perille päästiin, kun tietä kysyttiin ja siellä oli tosi oudot treenit.
Ensin ooteltiin sellasen nauhan vieressä pitkään ja jostain syystä äijä jännitti hiukan. Mitähän täällä tehään. Sitten kun tuli meiän vuoro mennä kentälle ja se yks puhu siinä meiän eessä, kun oltiin rivissä, niin tajusin....... Hei tää on sama juttu kun kesällä Terviksellä, tää on semmonen TOKO kisa, missä ei palkita välillä, vaan tehään tuttuja juttuja putkeen ja se yks ukko arvostelee meiän tekemisiä.

No ensin se tuomari tuli esitteleen ittensä mulle ja se oli ihan ok äijä, se sano mulle et "kymppi".
Mun mielestä tosi fiksu mies, kun niin äkkiä tajus, et mä oon täys kymppi koira.

No siinä tehtiin sitten makaamista ja muuta tuttua putkeen ja pisteitä tuli välillä.
Paikallaolossa mun viereinen koira lähti kattoon emäntää ja mä katoin ukkoa "et tuunko mä"? Mut se tuijotti mua sen näkösenä, että totesin paremmaksi makaa siellä vaan, kun se ei kerran käskeny tekeen mitään.

No me saatiin kuulemma yhteensä 171 pistettä ja ykköstulos. Mulla ei oo mitään tajua mitä ne tarkottaa, mut ukko oli tosi ilonen niistä pisteistä ja kehu mua. Sen päälle mäkin ymärrän.

No sitten lähettiin ajelee takas kotiin, mut nyt äijä ajokin mun synnyinkotiin.
Oli tosi kiva, kun siellä oli semmonen 14 viikkoo vanha hoffi...Arttu. Hitsi....sillähän on sama nimi kun sillä mun varapapalla, mikä asu meillä ennen. Ei ne kyllä ollu yhtään saman näkösiä, mutta tosi makee vesseli se oli. Mä oisin halunnu sen kanssa leikkii enemmänkin, mutta se oli niin pieni, että se ei välttämättä olis kestäny mun leikkejä. Ja oli ihan kiva nähä sekin, kuka mua kasvatti pienenä. Oon viimeks nähny sen terviksellä.

No tultiin sitten kotiin ja mua kehuttiin taas niistä pisteistä ja mä sain koiranmakkaraa.... ja pizzan reunoja. Kyllä kannatti totella tänään.

No ei mulla muuta.... palaillaan taas.

T:
Hiski The Hovawart

Ei kommentteja: