Tulihan se kevät

Jes... tulihan se kevätkin sieltä lopullisesti ja lumet lähti.
Täähän tarkotti sitten meillä heti sitä, että mentiin mettään tekeen jälkee. Eli kysymys koska me päästään Wilman kanssa jälelle, niin oikee vastaus oli huhtikuussa, ei toukokuussa.

Wilma ajo hienon jälen vaikka oli ekaa kertaa hommaa tekemässä. Heti vaan janalähtö ja sehän ampu jälelle kun vanha tekijä. Kerkes ajaa jonkin matkaa, kun jälelle tuli 2 irtokoiraa. Wilma kerto niille että menkääähän pois ja episodin päätteeks ajo vielä jälen loppuun nätisti, vaikka ne vieraat koirat oli siellä jäljellä hyppineet ja muuta. aika taitava tyttö.

Mullakin ajettiin jälki. Hanna tallo sen, ja ukon pyynnöstä ei merkkejä käytetty yhtään eikä palkkaakaan. Otin semmosen 20 metriä janalähtöä ja sitten Hannan jälkee pitkin. Hanna oli yrittänyt vähän eksyttää mua siihen risukkoon ja hyppimällä ojan yli, mutta eipä onnistunu 4/4 keppiä tuotiin ukon kanssa näytille. Ukko oli meiän kaikkien suorituksiin tosi tyytyväinen ja minä myös. On se kivaa että pääsee taas ihan mettään treenaamaan.

Hannan kanssa oltiin agilitykisoissakin, ei mitään kultaa tai kunniaa tullu, ihan ok vedettiin. menin kuulemma väärästä välistä kepeistä sisään, mutta mulle ne näyttää kaikki samoille.
Mun ja Unnan lapsetkin lähti sitten maailmalle. Ukko haki sunnuntaina 2 viimestä meille Karkkilasta ja ne tultiin siitä hakemaan sitten. Kaikki on ilmonneet että ovat päässeet hyvin uuden kodin kanssa sinuiks ja että ruoka maittaa todella hyvin.
Se mikä sunnuntaina meillä pisimpään oli, niin sekin söi ruokansa oikein hajareisin ahmimalla kupin... Se on hyvä että ruoka maittaa, kasvavat sitten :)

Me ollaan jonkin verran leikitty tommosten purutyynyjen kanssa, mä tykkään niin tommosista riehumisleikeistä. Tossa on vielä youtubessa oleva video siitä.

 

 No niin ... mä suljen ton äänestyksen ja rupeen miettiin uutta teille...

Ei tässä pöllömpiä...vaan palataanhan astialle.

t:

Hiski The Hovawart

Aika lentää... ja kohta lapsetkin

Morjes taas. Meillä on ollu hiukan kiireitä, kun noi Unnan ja mun pennut on vieneet meiänkin aikaa. Noh enemmänhän ne vie Maijan ja Samin, mutta ukolla on ollu aikamoinen työ paperi ja muissa hommissa.
Mä kuulin että kaikilla alkaa olemaan uusi paikka valmiina ja että ens viikosta alkaen ne alkaa "lentämään pesästä". Niin se meni se pentuaika ja Unskin sekä mun pennut lähtee omille teilleen.
Toivon mukaan niitä nähdään ainakin terviksellä kaikki ja muuallakin. Sekä ennenkaikkea, että ne pärjää uusissa kodeissaan ja että niistä välitetään oikeasti.
Ukko on hiukan kaihoissaan ollu, kun sen ensimmäiset nää kuitenkin on. Ja äkkiä niissä näkyi huomattavia eroja luonteellisesti.

Anubis Erste, musta uros. Vaikuttaa olevan leikkisä, helposti haastava ja vähän "päsmäri" tyyppiä. uskoo kuitenkin sitten kun naksahtaa muilla kunnolla kiinni.

Alban Arthan Zweite, musta narttu. Jokapaikassa eikä missään. Virtaa riittää ja painii mielellään muiden kanssa. juoksee kohti korvat luimussa taaksepäin ja haluaa leikkiä. Nukahtaa kuitenkin helposti syliin. Utelias ja rohkea.

Arianrhod Dritte, harmaa narttu. Koko joukon ehkä toiseksi rauhallisin ja se ei ole paljoa tässä porukassa. Kova tyttö syömään ja välillä omantienkulkija, välillä seuraan hakeutuva. Iso tyttö ja rakenteellisesti kuulemma huippuluokkaa.

Aengus Fünfte, merkkivärinen uros. Taistelee, haastaa, mutta jättää välillä kaikki ja menee sivumpaan nukkumaan ja tarkkailemaan. Syönyt alusta asti todella intensiivisesti. Hyvähermoinen kaveri. Utelias, mutta harkitseva.

Awen Sechste, merkkivärinen narttu. Pienestä koostaan huolimatta joukkion päsmäri. Haastaa kaikki painiin, hiukan dominoiva yksilö. Pistää pinoon tarvittaessa isommat veljensäkin.

Atum Siebte, harmaa uros. Erittäin mielenkiintoinen luonne. Harvemmin haastaa ja häntä haastettaessa kääntyy ja poistuu paikalta mielummin pari kertaa. Mutta mikäli haastaja ei lopeta ajoissa, niin "hermon palaessa" pistää vaikka kaikki nippuun kerralla ja kun tilanne on ohi lähtee taas itse mielummin pois, jopa hieman häpeissään käytöksestään. Ei ensimmäisenä tulossa syliin, mutta pienen tutkailun jälkeen pikku diesel lähtee käyntiin.

Koko pesue:
Repimisleikkejä, painia, haukuntaa, jne...jne.... riittää tasaisesti koko porukalta.

Ollaan kiitetty ukon kanssa, mutta halutaan vielä kerran ja koko sydämestä kiittää Maijaa ja Samia.

Kiitos että olitte tässä projektissa mukana. Kiitokset Unnan "leasingista" Maija. Kiitokset Sami ja Maija kaikesta.... tuhannesti. Kiitokset että olette ottaneet vastaan niin pennunkatsojia kuin meitäkin, kestittänyt ja kahvittanut meitä. Olette antaneet omaa-aikaanne äärettömän paljon ja haluamme todellakin kiittää tästä Maijaa ja Samia perheineen. oli suunnaton ilo tehdä tämä yhteistyössä kanssanne. Näin ukko mun käski kirjottaa ja minähän kirjotan... sekä kiitän ja kumarran minäkin vaikka en kahvia olekkaan juonut.

Tässä kokonaiskuva meiän saavutuksesta.

Sitten muuta asiaa.
kevät tuntuu tulevan kohinalla ja kohta pääsenee jo metsään jälkiä ajamaan. Ukko on luvannu vetää SuHaKolle treenejä ja sitten noille pienille vielä erikoistreeniä. Se on hyvä, toivottavasti edes osa osallistuu.
Ollaan jonkun verran Hannan kanssa treenattu agilityä ja kisoissakin ollaan käyty, ei mitään suurempia saavutuksia olla nyt tehty, kunhan tehään.

Ei tässä muuta... mä meen taas painiin Wilman kanssa, siitä likasta on tullut jo niin iso että joutuu oikeen yrittään välillä. Me painitaan ja leikitään useita tunteja päivässä, me vähän niinkun ootellaan että päästäs rantakuntoon. osaakohan Wilma muuten uida????

Mutta palataan astialle taas....

T:


Hiski The Hovawart