sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Ja lisää toimintaa !

No niin, ja hommat eikun jatkuu siitä mihin eilen jäi.
Tai siis oikeestaan tää päivä oli eilisen toistoa.

Ensin tehtiin taas äijän kanssa hommia aamulla ja jäädytettiin takapihan lampeen uutta pintaa. En tiiä miks, mut kuulemma kokeillaan josko päästäs luisteleen sinne. Mulla ei oo mitään tietoo mitä se on, mutta varmaankin se on kivaa.

No sitten äijä meni mettään taas tallaamaan ja piilottaan keppejä ja letun paloja. Mä en oikeen nyt ymmärrä mikä ton homman tarkotus on??? Onko sieltä tarkotus löytää ne kepit? Päästä sinne loppupalkalle äkkiä vai mikä? Kyllä mä se nyt menin, mutta ukon mielestä en kauheen hyvin. Toki se kehu mua, mutta mä en saanu mennä niin kun mä oisin halunnu.

No loppuun päästiin kuitenkin ja löysin taas sieltä rasiallisen nameja. Ja söin ne kaikki.
Se mun yks ihailija, jolle tulee se Jeni tai Jaava tai jonkun muun niminen tyttöhoffi oli kattomassa mun menoo ja otti ukon kameralla muutaman kuvankin meistä.



No sitten tän jälkeen kun oli jäljet ja kepit ja purnukat ja muut etitty mentiinkin tohon takapihan kaseikkoon, minne ukko oli niiden kaksjalkasten pikkuihmisten kanssa jo päivällä käynyt piilottamassa ne samat 3 hanskaa mitkä mä eilen just löysin. Nyt mä oon varma että ne ei enää hukkaa niitä vahingossa, vaan tahallaan. Tää on joku juttu mitä mun pitää vaan tehä ja mähän teen.
No ok.... oltiin siinä mettän reunassa ja ukko piti mua kiinni, näytti sinne risukkoon ja sano etsi. Eka hanska löytyi ihan ok ja vein sen äijälle hirveiden kehujen saattelemana ja se mun fani napsi kuvia. Toinen hanska olikin sitten haasteellisempi, kävin ettii sitä ja kun en löytäny, tulin takas ukon luo. Se näytti uudelleen ja menin hakeen.
Etin tosi kovin sitä toista hanskaa....ristiin rastiin ja löytyhän se. Kamalan vaikee ettii noita hanskoja, kun ei oo jälkeä. Ne kun oli talloneet koko mettän, varmaankin mun kiusaks, etten löytäis niitä hanskoja.
Kolmatta hanskaa kävin kanssa ettimässä pari kertaa, tullen ukon luo välillä, niin ja kävin mä sitä mun faniakin "hiukan" morjestamassa välillä ja heitin maahan selälleni. Mutta sitten siirryttiin hiukan vasempaan ja taas sain uuden käskyn että etsi. NOH... sieltähän se kolmaskin hanska sitten löyty, ja toin sen ukolle taas aploodien saattelemana. Eli ilmeisen hyvin meni.



Mutta ei tässä nyt muuta. Nyt mä lepään, koska oon tosi väsynny. Toi aivotoiminta jumppa vie mehuja niin kovin.

Ai niin ukko käski laittaa kiitokset fanille kuvaamisesta. On kuulemma kiva kun joku kuvaa meiät yhessä välillä, eikä niin että mä oon aina yksin kuvassa.

Palataan taas astialle.....

T:
Hiski The Hovawart

lauantai 27. joulukuuta 2008

Toimintapäivä!

Tere taas... tänään olikin melkonen toimintapäivä.

Ensin tehtiin ukon kanssa hommia ulkona muutama tunti ja sitten lähettiin meiän klubin kentälle treenaa. Siellä oli pari narttu koiraakin ja sen toisen kanssa meillä oli tosi kivaa, sen nimi on Siri. Muuten ok typy, mutta väärän rotunen... sääli.
Mut oli tosi kiva leikkiä ja juosta sen kanssa, mä kun harvemmin pääsen oikeen kunnolla leikkin.
Oli siellä mun ihailijakerhon pitkäaikasinkin jäsen, mä palkkasin sen juttelemalla sille ja tietysti pussaamalla.
Äijä oli ihan ihmeissään kun mä juttelin sille, mut mun mielestä se oli jo ansainnu sen, kun on niin sitkeesti mua rapsutellut. Ja antohan se mulle lahjankin.

No sitten tultiin sieltä kentältä, niin ukko pisti mut tarhaan ja meni ite mettään.
AHAA... jälkeä .... arvasin. No se tallo mettää taas ristiin rastiin ja hukkaspa sinne 2 keppiäkin ja yhen hanskan.
Ei siinä muuta kun sitten odotettiin, tommosen tunnin verran.
Se ei tuu koskaan heti hakee mua ettiin niitä tavaroita, vaan antaa jäljen vanheta. Älkää kysykö miks, taitaa sitä hiukan nolottaa, kun aina hävittää ne tavarat.

Mut sitten mentiin.
Äijä ei taaskaan muistanu mistä se on edes lähteny mettään, kun toi mua jäljelle poikittain. OK... muin nenänipä kertokin että tästä vasemalle... tai oikeelle... hmm tarkistan... joo vasemmalle. Ensimmäinen keppi oli tippunu makkarapalojen alle melkein heti. HAH..löyty. Laittaisitko taskuun sen.
Sitten tuli kulma oikeelle ja vähänmatkan päästä toinen keppi.
Matka jatku vaan kun kerran äijä sano että "jälki"... ok... onko niitä enemmänkin???
No tuli kulma vasempaan ja vähän matkan päästä löysin hanskan.
Mitähän seuraavaks? Ajattelin ja jatkettiin matkaa. taas tuli kulma vasempaan.
SIIS ONKO TUO OLLU IHAN EKSYNYT, kun noin on jonkerrellu.
Sitten tulikin jotain outoo.... sain vainua oikealta ja eestäni... mitä ihmettä? No seurasin normaalisti jälkee hiukan ihmeissäni kyllä, mutta se olikin tehny semmosen piikin. Kävin siinä piikin kärjessä kääntymässä ja jatkoin töitä. Ilmeisesti se oli oikein tehty, kun äijä kehu mua niin kovin. Yht'äkkiä mä haistoin voimakkaan namin tuoksun.... ahaa...kohta löytyy jotain. Ja tiiättekö mitä löysin????? Löysin muovirasiallisen nameja mitkä sain syödä.
Äijä kehu mua kovin, joten ilmeisesti se emännän rasia oli joku tärkee.

No tultiin mettästä pois ja ajattelin että pääsee nukkuun, mut ei....
Sitten se laitto mut taas maahan ja kävi ruippimassa tavaroitaan mettään.... HULLU se on. Mutta pakko sitä on auttaa.
Äijä tuli takas mun viereen ja sano mulle "etsi"... joo.... etsin. Kävin hakee sille hanskan... sitten toisen ja vielä kolmannenkin. Ilmeisesti ne riitti, kun ei enempää käskeny ettii. Mä kyllä vähän meinasin että ei ny lopeteta kun hoffi on vasta lämmeny.
Ja otin jälkivaljaat suuhun ja esittelin niitä ukolle.
Mut ei.... mentiin sisälle ja hommat loppu. Mut kivaa oli ja vielä kivempaa oli illalla kun sain lettuja palkaks päivän hommista.
En tiiä mimmosia kissanpäivät on, mutta ei tää hoffin elämäkään mitään hullumpaa oo.

Palataan.... ehkä huomenna taas jotain.

T:
Hiski The Hovawart

perjantai 26. joulukuuta 2008

Joulu on ohi



Moi taas.
Mun on kiitettävä Teitä kaikkia, koska mä sain tosiaan paljon lahjoja.
Mä sain kaikkia herkkuja, kuten purutikkuja - sian korvia - puruluita - semmosia puru sydämiä ja kaikkee, ja sitten vielä uuden ketjupannan ja hihnan kuulemma näyttelyitä varten.
Mä otin omat pakettini, mut mun mielestä ne paperitkin olis kuulunnu mun revittäväks, mut ei, noi immeiset otti ne multa suusta. OK sentään lahjat sain pitää ite.

Mäpä söin oikeen jouluruokaakin. Siinä oli kinkkuakin pala..ja kaikkia laatikoita. Se oli TOSI hyvää.

Eilen oltiin emännän ja ukon kanssa kävelyllä. Käytiin kattoo tulvajärvellä joutsenia. On ne vaan pirun isoja lintuja. Juoksin tuolla pellolla taas muutaman kilometrin ja kahlasin TIETTY välillä siellä tulvajärvessä.

No sitten mentiin tuolta peltoja pitkin mettään ja kateltiin paikkoja. Heitin aika-ajoin itteni selälleni ja nautin hienosta pakkas säästä. Ainut huonopuoli oli että mun turkki jääty hiukan kun kastelin sen, mut ei mun kylmä tullu. Oltiin siellä mettässä ja hokasin et "hei nyt on jotain outoa" Nostin selkäkarvat hiukan ylös, ihan vaan ukolle merkiks. Se on kyllä oppinu mua hiukan jo ymmärtämäänkin, koska se sano että hei nyt on jotain ja laitto mut hihnaan. Emäntä katteli hiukan ympärilleen ja olihan siellä. Noin 70 metrin päässä peura. Kyllähän mä sen haistoin, kun sen jäljet oli menny siitä ja jäljenhaju oli tuore. Kyllä noi kaksjalkaset on avuttomia tuolla mettässä, onkohan ne aina ollu noin avuttomia. Laskevat kaiken vaan silmiensä varaan ja sen varaan että mä näytän niille koska kannattaa katella ympärilleen. On se ihme että nuo säilyy edes hengissä, kun ne ei osaa käyttää vaistojaan ja aistejaan. Mä osaan.

Mun kaveri, siis se joka aina kirjottelee mulle tänne kommentteja ja anto lahjankin.
Se sai nyt varmistuksen että sille tulee merkkari hoffi. Se on varmaan tosi onnellinen kun sekin saa komeen ja viisaan koiran.
Kyllä mäkin oon tyytyväinen, koska se on tyttö hoffi. Kato eihän sitä koskaan tiiä..

Mut palataan.... nyt täytyy mennä.

T:
Hiski The Hovawart

lauantai 20. joulukuuta 2008

Niin se aika rientää!!

Moro taas,
mulla on ollu ihan hirvee hoppu tän joulun kanssa, enkä oo kerkenny kirjottelee.
Ai mitä hoppua mulla vois olla vai? No oon miettiny mitähän lahjoja ja keneltä mä saan??? niitä kun on noin moni luvannu antaa.

Mä en oo ihan varma oonko nähny tondeja ikkunassa vai alkaako tää jatkuva pimeys ja vesisade tekee tepposiaan, mun hallittuun lamottiini. Mut mä luulen sillon tällön kuulevani tai näkeväni jotain ja toki, siitä sitten ilmotan koko talolle.

Yks emännän tuttu kävi meillä tällä viikolla. Mä haukuin sen tosi kovin, kun en ollu varma kuka se on ja millä asialla. Noh homma meni ohi ja jätin sen rauhaan kun selkes että eipä tuo ookkaan tulossa ryöstään mun joululahjoja. No se tuli seuraavan päivänä uusiks. Soitti ovikelloa ja avas oven.... noup... ei noin sanoin. Meille ei tule ketään, ellei ukko tai emäntä ole päästämässä. Nostin semmosen metelin eteisessä ja näytin hampaani, että tää "vieras" jäi sinne ulkoeteiseen ihan suosiolla. Ukko sitten tuli sen päästään sieltä, mutta se vaan jätti äkkiä jotain ukolle ja poistui takavasempaan liukkaammin kun oli tullut.
Jotta niin... koskahan noi immeiset oppis lukee? Meillähän lukee selvästi oven pielessä "Varoitus, koira vapaana. Mikäli koira hyökkää, käy maahan makaamaan ja odota apua, jos apua ei tule niin hyvää onnea." Ja sitten siinä on mun kuvakin.

Aika selkeesti ilmotetaan miten meille kannattaa yrittää tulla. Soittaa ovikelloa ja maahan makaamaan, kyllä me tullaa ukon kanssa hakemaan sisälle......ehkä ;-)

No joo, kyllä mä sitten vieraista tykkään kun ne ensin on otettu vastaan, mutta alkuun oletan kaikkien olevan pahoissa aikeissa.
Siis meillä kotona, en mä noita vieraita paikkoja jaksa vahtia, mut mun koti on mun koti. Ja MINÄ asun täällä, ei ne vieraat.

Oltiin me keskiviikkona hiukan treenaamassakin, oli ihan kivaa.
Ei me mitään ihmeellistä, hiukan pientä tottista ja eteenmenoa. Ollaan treenattu kotonakin vähän, mutta sillee rennosti. Ei hirveesti viitti olla tossa pihallakaan, kun taas vaihteeks on ollu "hiukan" kosteet kelit.

Tänään oltiin porukoitten kanssa semmosella uudella hiekka kuopalla. Se on tosi iso alue ja juoksentelin siellä rinteitä ja mettiä läpi. Siellä oli TOSI kivaa ja paljon uusia hajuja. Ja sitten kun mä saan olla vapaana kokoajan, niin se on tosi kivaa.

Ei enempiä nyt taas, ootellaanhan sitä joulupukkia. Se se vasta olis mielenkiintonen ukko tavata, jos se tohon meiän eteiseen tulis....hih.... saattas kaveri ja porotkin päästä Hovawartin ohjaamalle ja suunittelemalle ulkoilmalenkille. No nyt mulla kasvo taas sarvet päähän... täytyy hiukan rauhottuu.

Hei... ja hyvät joulut Teille kaikille, jos en enää ennen joulua kirjottele.

T:
Hiski The Hovawart

maanantai 15. joulukuuta 2008

Joulu lähestyy.....





Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Siinä on se hyvä puoli, että mä saan lahjoja ja herkkuja, mut se huono puoli että mun pitää pitää tuommosta lakkia päässä, kun tuo yks hörhö räpsii kuvia.

Eikö tuo ukko tiiä, ettei koirat käytä lakkia, ei ees jouluna?

Noh.... antaa nyt olla, jos kerran tykkää tommosista, niin ottakoon kuvansa.

Oltiin hiukan treenamassakin lauantaina. Ei mitään suurempaa, mutta hiukan tuolla kentällä mentiin.

Mut tänä aamuna..... mä pelästyin IHAN kipeesti. Mäpä kerron....

Menin aamulla normaali lenkilleni, eli kierrettiin äijän kanssa tonttia, jotta mä voin merkkailla rajat. OK, mä kävelen normaaliin tapaan....kunnes mä yht'äkkiä nään siellä pimeessä jonkun mustan möykyn.
Olin ensin että HÄ? kuka tai lähinnä MIKÄ toi on. Näytin ukolle, että VARO...tuolla on jotain mitä ei tossa ennen oo ollu. Nostin selkäkarvani pystyyn, ihan varmuudeksi, ja murisin hiukan.
MITÄ... siis joko toi lamaantu täysin kauhusta tai sitten meillä on ongelma, sehän ei liikkunu, vaikka karmaiseva Hovawartti murisee??? Olin ihan äimänkäkenä, että jaahas.... taas yks lukutaidoton, joka ei tunne mua. Tuijotin möykkyä ja äijä kyseli "mikä ny?" - "onko siellä jotain vai?". Mä olin ihan ihmeissäni, Ai että onko???? Kato nyt ite!!! Mut eihän nuo ihmisenraukat nää edes pimeessä ja sitten kehtaavat vielä väittää, että koiralla on verrattain huono näkö.
MÄ näin sen möykyn - ukko EI, joten kumpi meistä on verrattain huononäkönen....HÄ? Enkä nyt tarkota pelkkää ulkonäköö. Vai onko ihmisillä samanlaiset niinkun mulla.... että ne onkin valesilmät? Niillä ei oikeesti nää mitään??? Ainakin tuntuu siltä välillä.
No joo, asiaan. Siis sitten ukkokin näki sen möykyn ja kysy multa että mikä se on? No minunko se pitäs tietää? Justhan mä löysin sen. Mentiin varovasti lähemmäs kokoajan, ja mä haistoin sitä möykkyä.
Arvatkaa mikä se oli? Se oli semmonen puupölli. Se oli kierinny sieltä rinteestä siihen MUN pihaan. Mä luulin sitä vähintään hirveks tai jotain, koska meiän pihassa menee peurojakin ihan talon viertä pitkin.
No juu.... sitten kun olin haistanut sitä, niin uskalti ukkokin tulla sitä potkaseen.
Pelästyin kyllä ensin sitä niin kovin pimeessä. Merkkasin sen sitten, jotta seuraavana aamuna tiiän että se on siellä. Koska mun pettämätön nenäni kertoo sen jo ovelle. Sitäpaitsi se on mun nyt. Kato, löytäjä saa pitää, se on mun motto. Sitä mä sovellan lattialle tippuviin leipiin ja muihinkin.

Mutta hei, ei mulla muuta. Varokaa tondeja ikkunoissa, koska tondet voikin olla ninjamaisen ovelia Hovawarttejakin ;-).

T:
Hiski The Hovawart

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Olin valokuvassa

Tere....Tänään mun sitten piti poseerata paikallaan niiden purkkien kanssa, mitä ukko saa aina kun MÄ oon komee.
Noh.... noin 40 kuvaa otettiin ja pari niistä onnistukin.
Tossa alla on pari.
Toivottavasti nää auttaa mua löytämään tyttöystävän....tai pari ;-)



ja toinen


Eli nyt ylimääräsiä sydämen tykytyksiä tunteva.... VOI ottaa yhteyttä.

T:
Hiski The Hovawart

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Ja hommia piisaa.....

Nyt tuo äijä on ihan seonnut.

Aamusta mentiin pihaan .... äijä vie semmosen oksan pätkän muutaman metrin päähän ja tulee takas.
Sit se sanoo mulle jälki... ja mä seuraan tietty jälkiä ja kun päästään kepille niin mun pitää mennä maate ja näyttää sille se keppi. HULLUKO se on???? itehän se just vei sen sinne. Ihan pimee koko ukko.

No tehtiin ensin näitä niin paljon kun pihassa tilaa riitti, kun kuulemma ei voinu käyttää samaa kohtaa kahta kertaa. Älkää kysykö miks..... jostain jäljen sekottumisesta se puhu.

No toi kun oli tehty, niin sitten leikittiin...leikittiin ja myllättiin. Ilmeisesti oli tosi kivaa kun menin makaan niiden oksan pätkien viereen, kun se noin innostu.

Tän jälkeen alettiin hakeen kapulaa.....
Eli mä kerron mjiten se menee.
Mä meen ukon viereen istuun kun se sanoo sivu.
Tän jälkeen se ei sano mitään mut heittää semmosen puolenkilon puukapulan, mun pitää istuu sen vieressä enkä saa liikkuu. Jos siitä liikkuu ennenkö se antaa luvan, niin nousee ihan hirvee mekkala ja se ei oo kivaa. No siis... mä ootan ja ukko sanoo hae. Mun pitää juosta sitten sille kapulalle ja tuoda se ukolle. Istuen sen eteen ja vieläpä irrottaa siitä kapulasta kun se käskee.
Toi on siitä kivaa, et yleensä saan herkunkin siitä kun tuon sen kapulan sille.
Ja kun ukko saa sen kepin ittelleen.... niin kelatkaa.... se heittää sen uusiks??? Vaikka mä olin just sen hakenu sille.
Äijä kyllä selitti mulle että tää on nouto treeniä, mut musta se on kyllä hiukan outoo, vaikka kyllähän mä teen kun palkkaakin saa ja muutenkin on kivaa.
Noi nouto hommat kun tuli tehtyä, niin sitten kiivettiin muutaman kerran A-esteestä.

Onneks sen jälkeen ukko lähti käymään jossain, niin sain huilata.....
Nimittäin, kun se tuli takas, niin se meni mettään tekee mulle jäljen.
Eli ukko menee mettään....tiputtelee sinne erinäisen määrän niitä oksan pätkiä ja mä etin. Sitä sanotaan siks varmaan jäljeks, kun ne kepit on aina siinä ukon jalan jäljen kohalla.
Oli siellä muutama herkkupapanakin ja mä joutusin taas menee maate jokaisen oksan kohalla, et ukko löytäis ne paremmin.

Noh.... mä löysin ja näytin molemmat kepit ja lopusta vielä mun herkkuja pussillisen. Että mä tykkään tosta hommasta, kun siinä saa namejakin.

Aattelin että ok.... päivä alkaa varmaan oleen pulkassa, niin ei....
Sitten tää menee siihen mettään.... ottaa mut sivulle taas istuun. Kävelee pitkin mettää ja heitteli 2 hanskaa ja mun uimalelun sinne mettään.
Vähän ajan päästä se tulee mun viereen takas, näyttää mettään ja sanoo etsi. Joo... etsin...tottakai, kun herra kerran taas hävitti tosi "vahingossa".

Löysin ekan hanskan aika helposti ja vein ukolle... vaihdoin sen namipalaan ukon kanssa. Kato palkkaa on pakko ottaa näin isosta duunista.

Toinen hanska olikin sitten haasteellisempi ja meinasin jo luovuttaa, mut ukko sano vaan uusiks että ETSI, niin mä tiesin että ok, siellä on vielä jotain. Löytyhän se viimein sieltä ja kävin tekee taas vaihtokaupat ukon kanssa.

Taas se komenti sivulleen..... ja näytti metsään.... ETSI. Mä olin niinkun niin ihmeissäni... "Hä, onko se koko omaisuutensa tonne mettään "hukannu"?"
No haravoin aluetta ...... ja huomasin HEI tää on kyllä MUN lelu, eikä sun. No ok... Vein senkin ukolle vaihdettavaks, koska nyt ei voi uida, niin vaihdoin sen nyt sitten ukon kanssa namiin. Kyl se varmaan ostaa mulle uuden tai lainaa tota ens kesänä mulle, kun meen taas uimaan.

Mut nyt täytyy mennä noittan pienempien kanssa ulos leikkiin. Voi olla että uni maittaa yöllä, kun on päästy tekee kaikkee kivaa koko viikonloppu ukon kanssa.
Ei tässä koiruumpia.....

T:
Hiski The Hovawart

lauantai 6. joulukuuta 2008

Loppuhan se...ainakin hetkeks

Moro,
Loppuhan se vesisade, ainakin hetkeks.

Ollaankin sitten ukon kanssa käytetty tilaisuutta hyväksi ja treenattu oikeen urakalla.

Perjantaina olin emännän kanssa ensin mettälenkillä ja löysin taas tosi hyvänhajusia sammalpöheikköjä. Ukkokin tuli töistä ja kysy että miten mä haisen niin ihmeelliselle.
Mä pyörin ainakin kymmenessä eri mättäässä ja niiden välissä selälläni, se on tosi kivaa. Löysin mä mettästä pari lampeekin, missä voi kahlata. Olin ihan vaan oppaana emännälle ja kattomassa ettei kukaan hyökkää sen kimppuun siellä, mä oon sellanen henkivartija lähinnä. Niin mä ainakin ite oon sen ajatelu, että ne ottaa mut mukaan turvaamaan mettässä olonsa.
Mä en kyllä ymmärrä miks ne lähtee sinne. Ne ei jahtaa siellä ketään, ei juo, ei syö, ei kieri mättäissä, ei mitään..... kävelevät vaan. Ehkä opn ihan hyvä että oon ollu mukana, koska noi olis pikkusen helppo saalis jollekkin, kun ei ne edes pääse karkuun. Ei noi osaa juosta viittäkymppiä niinkun mä. Ja muutenkin, eksyisvät varmaan sinne jossain vaiheessa, ellen olis oppaana.

Eilen ja tänään oltiin ukon kanssa tottistelemassa kentällä.

Eilen illalla treenailtiin kuulemma eteenmenoa, seuraamista, istumista.
Se on semmosta se eteenmeno, että ensin kävellään, mun täytyy kattoo ukkoo ja sit ihan yht'äkkiä se sanoo eteen.... ja mun pitää juosta eteenpäin. En yhtään tiiä miks, mut kuulemma pitää. No sitten toi istuminen pitää tehä niin, että taas kävellään ja mä katon ukkoo ja sitten se sanoo että istu ja jatkaa ite matkaa.

Tommosta kaikkee me tehään siellä kokoajan ja mulla ei oo harmaintakaan aavistusta miks. OK..mä saan siitä välillä ruoka tai leikki palkkaa. Ja toi riittää mulle, mut mikähän tota ukkoo motivoi?!

Tänään siellä olikin pari muutakin koiraa, mut me treenattiin ensin samoja juttuja kun eilen ja hiukan lisääkin.
Ukko kiroo kokoajan kun se ei löydä jotain BH-koetta mulle. Tää on taas niitä juttuja kun kaikki ei usko ellei nää, et mä osaan jotain.

Nyt täytyy mennä nukkuun, tää treenaaminen väsyttää näin äkkiseltään taas ja kun tehään niin paljon kokoajan. Pakko mennä kerään virtaa, jos vaikka taas kohta mennään. Kiva kun tuli tää joulutauko niistä klubin koulutuksista, päästään ukon kanssa tekemään yhessä.

Palataan kupille.......

T:
Hiski The Hovawart

torstai 4. joulukuuta 2008

Vettä, räntää...treeniä

Juu-u.... nyt tää alkaa sitten riittää tää ainainen vesisade.
Mun turkki on kun kreppiraudalla käsitelty, jos oon ulkona vähän aikaa.
Ainut vaan että ei paljoo viitti olla, kunn kokoajan sataa...ja sataa...ja sataa.
Alkaa muuten näinkin pitkäpinnasen kaverin, kun mä, niin hermo kohta meneen.
Kiduksethan tässä saa kohta tehä, jos meinaa ulkona käydä.

Oon ollu jonkun verran tossa mettässä, ja katellu niitä talttahampaita, mistä kerroin aikasemmin.
On taineet uskoo, kun ei ne ainakaan uskalla enää niin paljoo liikkua kun ennen.

Se on ihan hyvä että tajuuvat oman terveytensä päälle, koska täällä niille käy huonosti.

Oltiin keskiviikkona tossa meiän klubin treenikentällä. Siellä oli semmonen marsun kokonen musta "koira", kuulemma joku pinseri tai jotain. Se oli sitten aikas päällekäyvä typy, oli kokoajan änkeemässä mun korviin ja suuhun. Mikä ihme noita naisia vaivaa, kun kaikki on ihan lääpällään mun korviin ja korvakarvoihin.
Toki mä ymmärrän että näin komeeseen koiruuteen ihastutaan helposti, mut eiks mussa oo muuta kun korvat? HÄ?

No.... treenattiin hiukan ukon kanssa samalla kun kerran paikalla oltiin, ja mulla kuulemma menee tosi hyvin. Joo... menee... menis paremmin jos ukkokin tekis jotain. No me tullaan ihan hyvin juttuun kuitenkin. Ehkä mun kuuluukin olla se "suorittaja" ja ukon vähän niinku ohjaaja... onhan se vanhempikin mua.

Jos viikonloppuna ei satais vettä, niin soitas mennä tekeen ukon kanssa jotain jälkitreenejä. Ei sillä muuten mitään väliä oo sataako vai ei, mutta ukkoo käy sääliks jos oikeen vihmoo vettä.

Enkä mäkään siitä oikeen tykkää, kun sitten oon taas kiharalla joka suuntaan ja mun tukkakin nousee ylös kun se kastuu. En oo mikään edustuskelponen sillon ja entäs jos joku narttu tulee just sillon kysyy mua ulos?!?!?

Ei kai siinä muuta.... maataa ja ootellaan kai se kuivempi keli sieltä jossain vaiheessa tulee.

Mut sitä ootellessa..... koitan keksii Teille jotain kerrottavaa, mut ei tässä nyt oikeen mitään kivaa tapahu, mistä vois hirveesti kertoo.

Palataan.......

T:
Hiski The Hovawart